Selvä enemmistö suomalaisista leikkaisi mieluummin tulonsiirroista kuin julkisista palveluista. 51 prosenttia suomalaisista sanoo, että leikkaukset voidaan tehdä tulonsiirtoihin, kun taas 27 prosenttia leikkaisi mieluummin julkisista palveluista. 22 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Tieto käy ilmi Nykypäivän kyselystä, jossa haastateltiin 1 002:a suomalaista helmikuun lopun ja huhtikuun alun välisenä aikana. Virhemarginaali on 3,1 prosenttia. Kyselyn toteutti TNS Gallup.
– Siinä heijastuu halu ylläpitää ja suojella julkisia palveluita. Useat toivovat, ettei niistä alettaisi säästää ennen kuin on pakko, sanoo TNS Gallupin johtaja Sakari Nurmela.
Kysymys muotoiltiin näin: ”Valtaosa puolueista haluaa sopeuttaa Suomen taloutta, jotta velkaantuminen pysähtyisi. Jos Teidän pitäisi päättää, kummasta tinkisitte ensisijaisesti?”
Tulonsiirto tarkoittaa, että valtio tai kuntaa kantaa kansalaisiltaan veroja ja jakaa niitä takaisin eri perustein. Niiden yleisenä tavoitteena on tasoittaa kansalaisten välisiä tuloeroja. Tulosiirroilla tarkoitetaan esimerkiksi lapsilisiä, eläkkeitä, opintotukea, työttömyysturvaa tai asumistukea.
Julkiset palvelut viittaavat esimerkiksi maksuttomaan koulutukseen, maksuttomaan tai lähes maksuttomaan terveydenhoitoon tai päivähoitoon.
Tarkempi analyysi osoittaa, että tulonsiirtojen leikkauksia kannattaa yleensä noin nelikymppinen korkeasti koulutettu helsinkiläinen, joka äänestää kokoomusta tai vihreitä. Hän työskentelee johtajana tai ylempänä toimihenkilönä. Hänen kotitaloutensa bruttotulot ovat yli 85 000 euroa vuodessa.
Tulonsiirtoleikkausten kannatus on korkeimmillaan 35–49-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 62 prosenttia kannattaa etuuksien leikkaamista ennen palveluihin puuttumista. Sen sijaan yli 65-vuotiaista vain 39 prosenttia leikkaisi tulonsiirtoja.
Helsinkiläisistä 58 prosenttia puuttuisi tulonsiirtoihin, kun taas Länsi-Suomessa vastaava lukema on 45 prosenttia. Korkeakoulun käyneistä 68 prosenttia kannattaa tulonsiirtoihin puuttumista.
Kokoomuksen kannattajista 61 prosenttia leikkaisi tulonsiirtoja. Tätäkin korkeampi lukema on vihreiden kannattajilla, 62 prosenttia.
Puolueissa on eroja
Suomalaisista 27 prosenttia leikkaisi mieluummin julkisia palveluja kuin tulonsiirtoja. Tyypillinen kannattaja on maaseututaajamassa asuva parikymppinen mies, joka opiskelee tai on työtön. Hän äänestää todennäköisimmin perussuomalaisia.
35 prosenttia 15–24-vuotiaista puuttuisi julkisiin palveluihin, kun taas eläkeläisistä näin ajattelee vain 24 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tätä mieltä on 21 prosenttia, maaseututaajamissa 30 prosenttia.
Keskustan kannattajista 23 prosenttia vähentäisi julkisia palveluja, kun taas perussuomalaisten lukema on 36 prosenttia.
Vaikea sanoa
Ei osaa sanoa -vastausten osuus oli tavallista suurempi.
– Se kertoo siitä, että kysymys on tavalliselle kansalaiselle melko vaikea. Isoja asioita, joihin liittyy monia puolia ja tavallisen kadunmiehen on siksi tavanomaista hankalampaa ottaa kantaa, Nurmela sanoo.
Eos-vastaukseen päätyi tyypillisimmin eläkeläinen, joka ei ole kansakoulun jälkeen jatkanut opintojaan.
Yli 65-vuotiaista 37 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa. Pelkän kansa- tai peruskoulun käyneistä 51 prosenttia ei osannut sanoa, onko leikattava tulonsiirtoja vai palveluja.
Vasemmistoliiton kannattajista 28 prosenttia ei osannut sanoa, kumpaa leikataan. Vahvimmat mielipiteet ovat vihreiden kannattajilla, joista vain 9 prosenttia ei osaa sanoa. Kokoomuslaisilla eos-lukema oli 13 prosenttia.
Runsaasti löytyy niitäkin, jotka antoivat kaksinkertaisen eos-vastauksen: 29 prosenttia niistä, jotka eivät osanneet sanoa kumpaa leikataan, totesi, ettei tiedä mitä puoluetta kannattaa.
