Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan on ”päivänselvää”, että Suomessa tiedustelulainsäädännöllä voitaisiin varautua nykyistä paremmin myös Tukholman kaltaisiin terroritekoihin. Tämänkaltaisia iskuja ei voida meilläkään pois sulkea.
– Onhan se päivänselvää. Suomihan on Euroopan ja lähipiirimme maista ainoa, jossa meillä ei ole oikeutta tehdä tiedustelua silloin, kun rikosta ei ole vielä tapahtunut eikä epäillä eli tätä ennakoivaa tiedustelua. Ja sillähän näitä nimenomaan estetään. Sillä etsitään niitä pieniäkin vinkkejä siitä, onko jossain (terroristi) kytkentöjä henkilöiden välillä, ulkomailla tai Suomessa eikä rikosta ole vielä tarvinnut tapahtua. Nythän me voimme tehdä tiedustelua, jos epäilemme selvää rikosta, mutta tiedustelulainsäädännöllä mentäisiin nimenomaan siihen ennaltaehkäisyyn, Nerg sanoo Verkkouutisille.
Suomi on tiedusteluvaltuuksissa jäljessä muista EU- ja Pohjoismaista, mutta uusi tiedustelulainsäädäntö on valmisteilla. Siviili- ja sotilastiedustelulakityöryhmien esitykset on määrä luovuttaa hallitukselle ensi viikolla. Tämän jälkeen koko tiedustelulainsäädäntöpaketti lähtee lausuntokierrokselle. Sen on tarkoitus tulla eduskuntaan syksyllä.
Terrorismirikokset kytkeytyvät kansliapäällikkö Nergin mukaan lähes aina taustalla olevaan kansainväliseen verkostoon. Tiedustelulainsäädännön myötä ”pystyisimme paremmin löytämään kytkennät”:
– Suomessahan ei tälläkään hetkellä ole yhtään terroristisolua. Eli jos Suomessa tapahtuisi terrori-isku, silloin yleensä täytyy löytyä kytkentä vaikkapa Saksaan tai muualle, jossa toimii terroristisolu. Ja tähän nimenomaan pääsisimme vielä paremmin ennakolta kiinni. Tällä hetkellähän olemme aika lailla ulkomaisten tiedusteluorganisaatioiden, niiden hyväntahtoisuuden varassa.
Ruotsissa ei kyetty estämään
Ruotsissa Tukholman terrori-iskusta epäillyllä uzbekistanilaismiehellä saattaa olla jonkinlaisia kytköksiä Isis-terroristiryhmään. Vaikka Ruotsilla on Suomea laajemmat tiedusteluvaltuudet, Tukholman terrori-iskua ei siellä kyetty estämään. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpö oli saanut miehestä vinkin, mutta häntä pidettiin pikkutekijänä eikä vihje liittynyt ääriaineksiin.
Ruotsissa on tiedustelulainsäädännön avulla kuitenkin kyetty estämään useita terrori-iskuja. Myös Suomessa on kyetty estämään iskuja, vaikka tiedusteluvaltuudet laahaavatkin Ruotsia ja monia muita jäljessä.
– Koko ajan täytyy muistaa, että Ruotsissa ja meillä Suomessakin on pystytty ehkäisemään iskuja – nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. Tarvitsemme kuitenkin lisää voimaa, jotta pääsemme paremmin mukaan kansainväliseen tiedusteluun ja seuraamaan myös aktiivisemmin ennakolta, jos Suomesta löytyy kytkentä Isis-taisteluihin, Nerg painottaa.
Mikään lainsäädäntö ei ole kuitenkaan aukoton terrori-iskujen ehkäisyssä, muistuttaa kansliapäällikkö:
– Tämäkin (Tukholman) isku oli yksilön tekemä. Kuinka voimakas kytkentä hänellä on ollut (terroriverkostoihin), sitä emme tiedä vai onko enemmän kyse ihmisestä, joka on saanut sieltä vähän voimaa ja mallia.
