– Perusviesti on, että ihmisten auttamista ei olla kriminalisoimassa, Päivi Nerg sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa raja kulkee siinä, jos piilottelee viranomaisilta henkilöä, joka on saanut lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen ja joka ei hoida velvollisuuttaan ilmoittautua poliisille.
Lähes kaikille lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille määrätään ilmoittautumisvelvollisuus.
Hän torjuu ajatuksen, että uudet pykälät tekisivät Suomesta niin sanotun ilmiantoyhteiskunnan.
– En koe tätä lainkaan ilmiantoyhteiskunnaksi. Kun meillä on yhteisesti sovitut pelisäännöt, jotka perustuvat siihen, että Suomen lakia noudatetaan joka vaiheessa, niin se on ihan normaalia viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, eikä silloin puhuta mistään ilmiannosta, Nerg sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa hallituksen linjauksissa on kyse pitkälti varautumisesta tulevaan. Nerg viittaa mahdollisuuteen, että Suomessa olisi tulevaisuudessa paljon ihmisiä, joilla ei olisi lakien perusteella oikeutta oleskella maassa.
Hallinto-oikeuksissa ratkaisua odottaa tällä hetkellä runsaat 10 000 turvapaikkapäätöksistä tehtyä valitusta.
