Venäjän presidentti Vladimir Putin maalasi Punkaharjulla torstaina selvän kuvan siitä, millaisen lähiympäristön hänen johtamansa Venäjä mieluiten näkisi. Päällisin puolin luottamusta herättävien puheiden totuus löytyy tarkoin valituista käsitteistä.
Vladimir Putinin kohdalla vastuu siirtyy aina kuulijalle. Tärkeintä ei ole se, mitä presidentti sanoo, vaan miten hän asiansa muotoilee. Kun presidentti puhuu Ukrainasta, muistaa hän sivussa mainita, että sota on maan ”sisäinen asia”. Yhdysvaltojen pakotteet ovat taas ”venäläisvastaista hysteriaa” ja laiton imperialistinen ”yritys ulottaa amerikkalaisia lakeja muualle maailmaan”.
Pelkästään puheidensa perusteella Venäjällä on presidentti, jolle kansainvälinen laki ja valtioiden itsemääräämisoikeus ovat suorastaan pyhiä. EU:n ja Naton kaltaiset liitot ovat niiden jäsenmaiden ulkopoliittisten vapauksien kurtistajia. Venäjän tekoja ja Euroopan lähihistoriaa tunteva tietää asian olevan päinvastoin.
Sallittua yhteistyötä
Venäjän presidentti valitsi Punkaharjulla sanansa tarkoin. Yhteistyön tärkeys nousi jatkuvasti esiin lehdistötilaisuudessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Presidentit eivät kuitenkaan tarkoita sillä aivan samaa asiaa. Vladimir Putinin mielestä Venäjän naapurille on olemassa vain yksi oikea tapa tehdä yhteistyötä – kahdenvälisesti ja mieluiten altavastaajan asemasta.
Venäjän presidentti kiitteli vuolaasti Suomen ulkopolitiikkaa, mutta kuvasi sitä ”tasapainotetuksi ja itsenäiseksi”. Putin sanoi Venäjän olevan myös valmis yhteistyöhön Itämerellä ”puolueettomien” valtioiden kanssa.
– Suhtaudumme kunnioituksella eräiden Itämeren valtioiden neutraaliin statukseen. Olemme valmiita kaikkiin yhteistyömuotoihin muun muassa puolueettomien maiden kanssa, Putin totesi.
On vaikea tietää, mitä neutraali ja puolueeton Venäjän presidentille merkitsevät ja miksei vain toinen käsitteistä riittänyt.
Kaikki Itämeren valtiot ovat Suomea, Ruotsia ja Venäjää lukuun ottamatta Naton jäseniä. Kaikki paitsi Venäjä kuuluvat Euroopan unioniin. Itämeren alueella vaikuttava Norja ei ole EU:n jäsen, mutta kuuluu EFTA:an.
”Emme muodosta blokkeja”
EU:n ja Naton kaltaiset länsimaiset liitot ovat Putinille punainen vaate – sitä kiellettyä yhteistyötä. Ne tekevät pienestäkin Venäjän naapurista sekä taloudellisesti että sotilaallisesti kokoaan suuremman.
Liitot riistävät Venäjältä mahdollisuuden puhtaasti kahdenväliseen kanssakäymiseen naapuriensa kanssa, tarkoittaa tämä kanssakäyminen sitten kaupankäyntiä tai sotilaallista uhkailua. Putinin Venäjä haluaa säilyttää itsellään option toimia tarvittaessa, kuten se on tehnyt Ukrainassa ja Georgiassa.
– Me emme muodosta blokkeja tai puolustusliittoja, Putin totesi melkein happamasti, kun häneltä kysyttiin sotaharjoituksista Kiinan kanssa Itämerellä.
Putinin mukaan Venäjän ja Kiinan yhteistoimintamallia soisi sovellettavan kaikkialla maailmassa ja ”myös Itämerellä”. Kyse oli selvästä näpäytyksestä Venäjän lähialueilla harjoittelevalle Natolle.
Kremlin ulkopoliittisten puheiden tarkoituksena on tartuttaa yleiseen keskusteluun käsitteitä, jotka palvelevat sen tarkoitusperiä. Esimerkiksi ”Suomen itsenäisen ja tasapainotetun” ulkopolitiikan kehaisu osui ja upposi.
Tiedotustilaisuudessa istuneen Kiinan valtiollisen Xinhua-uutistoimiston reportterin koneen näytölle ilmestyi toteamuksen jälkeen nopeasti englanninkielinen otsikko: ”Vladimir Putin ylistää itsenäistä ulkopolitiikkaa Suomessa”.
