Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan puolueettomuuden ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta.
Tilaisuudet, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, sen sijaan eivät apulaisoikeuskanslerin mukaan ole ongelmallisia. Tällaisia ovat muun muassa yhteiset hiljentymishetket.
Asia tuli apulaisoikeuskanslerin tutkittavaksi kantelun johdosta. Kantelussa pyydettiin muun muassa tutkimaan toimivatko julkiset ja julkisesti rahoitetut peruskoulut ja lukiot perustuslain yhdenvertaisuus- ja uskonnon ja omantunnon vapaussäännösten vastaisesti järjestäessään uskonnon harjoittamista kouluajalla.
Mikko Puumalainen toteaa, että peruskoulussa ja lukiossa uskonnonopetukseen osallistuminen on kirkkoon kuuluville velvollisuus. Muutkin voivat vanhempiensa ilmoituksesta osallistua uskonnonopetukseen.
– Sen sijaan uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta, kuten aamuhartaudet ja joulukirkko, on koulussa vapaaehtoista kaikille riippumatta siitä, kuuluuko lapsi tai nuori kirkkoon vai ei. Vaikka uskonnolliseen toimitukseen osallistuminen olisikin vapaaehtoista, voivat olosuhteet kokonaisuudessaan tehdä valinnasta näennäisen, Puumalainen toteaa.
Uskonnonvapaus on perustuslain mukainen perusoikeus. Siihen kuuluu oikeus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskontoa sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnonvapauslain mukaan valtion tehtävänä on turvata uskonnonvapaus ja luoda edellytykset sen toteutumiselle.
Apulaisoikeuskansleri muistuttaa, että julkisen vallan tulee perustuslain mukaan turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkiselle vallalle kuuluvasta turvaamisvelvoitteesta ei hänen mukaansa voida tinkiä esimerkiksi perinnesyihin nojaten.
