Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on kutsunut eduskuntaryhmät koolle tämän viikon perjantaina puolenpäivän aikaan. Kaikkonen tunnustelee, onko mahdollista, että tiedustelulait vietäisiin läpi tällä vaalikaudella.
– Tätä tapaamista on odotettu kuin kuuta nousevaa, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo Verkkouutisille.
Koska hallituksen kaavailemat tiedusteluvaltuudet edellyttävät perustuslain muuttamista yksityiselämän suojan osalta, lakien läpivienti tämän eduskunnan aikana edellyttää viiden kuudenneksen määräenemmistöä. Hallitusryhmillä on vain 106 kansanedustajaa, joten hallitus hakee tukea oppositiosta.
Opposition suurimmalla ryhmällä sosialidemokraateilla on 35 kansanedustajaa. Ilman SDP:n tukea määräenemmistöä eli 167 kansanedustajaa ei saada kasaan.
Lindtmanin mukaan tunnelma SDP:ssä on kaksijakoinen. Ryhmä on odottanut tiedustelumietinnöistä lausuntoyhteenvetoa, jonka hallitus lupasi jo elokuun puolivälissä.
– Nyt se on viimein tulossa. Me olemme olleet täällä hihat käärittyinä, että ryhdyttäisiin käymään läpi muutostarpeita, joita lakiin tarvitaan, Lindtman kertoo.
Hallitus on kiirehtinyt tiedustelulakien hyväksymistä etenkin Turun puukotusten jälkeen. Lindtmanin mielestä asiassa on asetettu kärryä hevosen eteen.
– Meidän marssijärjestys on ollut koko ajan selvä. Ensiksi pitää katsoa sisältö, ja tämän jälkeen käsittelyjärjestys eli tehdäänkö nopeutettuna vai ei.
Scheininin ehdotuksiin kanta, kun hallituksen esitys tiedossa
Lindtman kertoo, että SDP:llä on selkeät kannat muutostarpeista lakiin.
– Vahvat oikeudet vaativat vahvaa valvontaa. Kun esitetään, että suposta tehdään kansainvälisen mallin mukainen tiedusteluorganisaatio, meidän edellytys on se, että koko supo tulee parlamentaarisen valvonnan piiriin, Lindtman sanoo.
– Toiseksi pitää käydä läpi, että esitys on riittävän tarkkarajainen, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että sitä todella käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu eikä ”massavalvontaan”.
Lisäksi sosialidemokraattien mielestä tarvitaan riittävää laillisuusvalvontaa. Muiden yleisten oikeusvalvonnan toimintaedellytysten ja oikeussuojakeinojen tulee olla kunnossa. Lindtmanin mukaan myös resurssikysymyksiä pitää tarkastella.
– Toteutuessaan tämä tulisi edellyttämään aika merkittäviäkin lisäresursseja ja niistä ei ole puhuttu, Lindtman toteaa.
Professori Martin Scheinin kirjoitti tällä viikolla oppositiossa oleville eduskuntaryhmille avoimen kirjeen, jossa hän kävi läpi niiden menettelytapavaihtoehdot. Scheinin suositteli ensisijaisesti tiedustelulakien korjaamista perustuslain mukaisiksi ja toissijaisesti määräaikaista poikkeuslakia. Perustuslain kiireellistä muuttamista hän ei kannattanut.
Lindtman sanoo sosialidemokraattien ottavan Scheininin ehdottamiin vaihtoehtoihin lopullisen kannan vasta, kun hallituksen esityksen sisältö on tiedossa.
Hän huomauttaa, että tiedustelulakeja pohtineiden työryhmien mukaan tiedustelulainsäädännön ajantasalle saattaminen edellyttää vaikeutettua säätämisjärjestystä.
