Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Erkki Tuomioja ottaa sunnuntaina julkaistussa blogikirjoituksessaan osaa Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportin osaksi saamaan kritiikkiin.
Tuomiojan mielestä raportissa ei mietitä tai kuvata seikkoja, jotka ovat voineet johtaa Venäjän harjoittamaan toimintaan.
‒ Ensimmäinen kysymys on, kuinka täysin epähistoriallisessa, vain muutaman viime vuoden kehitystä kuvaavassa tutkimuksessa voidaan muka analysoida Venäjän toimia ilman että edes yritetään arvioida ovatko Venäjän omalle politiikalleen esittämät perusteet jossain määrin perusteltuja vai eivät, Tuomioja kysyy.
– Aito tutkimus voisi toki päätyä siihen, että ne ovat vain verukkeita voimapolitiikalle, johon Venäjä joka tapauksessa haluaa turvautua, mutta UPI:lle, toisin kuin monille läntisille tutkimuslaitoksille, tämä tuntuu olevan tutkimattakin selvä annettu lähtökohta, Tuomioja kirjoittaa.
Venäjän rajoillaan näkemät uhat nähdään Tuomiojan mukaan strategisena harhauttamisena ja esimerkiksi Naton ohjuskilven sijoittamista itäiseen Eurooppaan ei huomioida raportissa.
‒ Jälleen kerran on sanottava, ettei tätä laajempaa, myös muiden toimijoiden roolin huomioon ottamista tarvita siksi, että sillä haettaisiin oikeutusta ja hyväksyntää Venäjän toimille, vaan siksi että vastakkainasettelusta – siitä mitä raportissa muodinmukaisesti kutsutaan niin sanotuksi uudeksi normaaliksi – voitaisiin myös päästä liennytykseen ja tilanteeseen, jossa kaikki voisivat hyväksyä ja ymmärtää yhteistyövaraisen turvallisuuden olevan kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa itse asiassa ainoa tapa tuottaa ja rakentaa turvallisuutta ja hyvinvointia kaikille, myös venäläisille, Tuomioja sanoo.
Hänen mukaansa UPI:n raportti kuitenkin sivuuttaa vakauspolitiikan ja keskittyy varautumiseen.
‒ Se tarkoittaa panostamista Suomen omaan puolustukseen ja mahdollisimman läheiseen Nato-yhteistyöhön. Raportissa ei suoraan sanota, että Suomen tulisi liittyä Natoon, mutta se käy riittävän selväksi niin siitä kuin muistakin instituutin tutkijoiden esiintymisistä.
Pelottelu on Erkki Tuomiojan mukaan raportin keskeisin argumentti.
– Provokatiivisimmat lausunnot siitä, minkälaista painostusta Suomeen voidaan Venäjältä kohdistaa, esitetään anonyymien haastateltavien suuhun pantuina. Itämeren turvallisuustilanteen osalta raportti toistaa mantraa, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin olisi mahdotonta pysyttäytyä alueella mahdollisesti syntyvän sotilaallisen konfliktin ulkopuolella.
Tuomioja myöntää, että tämä voi pitää paikkansa.
– Sataprosenttisen varma tapa varmistautua siitä, että emme jää tällaisen tai minkään muunkaan konfliktin ulkopuolelle, on tietysti sotilaallinen liittoutuminen, hän kuitenkin sanoo.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne otti aiemmin tällä viikolla kantaa UPI:n raportin sisältöön kovin sanoin. Rinteen mukaan raportti jäi mielipidetasolle. Tuomiojan mielestä ei aina ole helppo vetää rajaa tutkimuksen, selvityksen ja mielipidekirjoituksen välille.
Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mukaan Rinne kyseenalaistaa tutkijoiden asiantuntemuksen ja riippumattomuuden ja valikoi ulkopolitiikan faktoja.
Myös Ulkopolitiikan tuntija ja historioitsija Jukka Tarkka on kritisoinut sosiaalidemokraattien ulkopoliittisia näkemyksiä.
