Ammattiyhdistysliike on toistaiseksi suhtautunut ehdotukseen kielteisesti. Työnantajan on nykykäytännön mukaan osoitettava rekrytoidessaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.
Outi Mäkelän mukaan työperäinen maahanmuutto korjaisi ikäjakauman vääristymää ja vastaisi huoltosuhteen heikkoon kehitykseen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomeen tulee vuosittain noin 6 000 työntekijää Euroopan ulkopuolelta.
Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön. Tarveharkinnan lupaprosessi kestää usein yli neljä kuukautta, mikä on lähes aina yrityksille liian pitkä aika.
– Monet startupit ja kasvuyritykset tuskailevat osaajapulan takia. Työperäinen maahanmuutto on vapaampaa esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, hän sanoo.
Mäkelän mukaan olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä.
– Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen, hän toteaa.
Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) ilmoitti tiistaina vastustavansa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistoa. Elorannan mielestä muutos heikentäisi työntekijöiden palkkakehitystä.
– On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä, Mäkelä summaa.
