Hallitus on tehnyt muutoksia valinnanvapauslakiin, joka annettiin tänään eduskunnalle.
Ehdotetussa valinnanvapausmallissa palveluja voivat tarjota maakunnan yhtiöt, yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Maakunta maksaisi tuottajille palveluista korvauksen.
Tarkoituksena on säätää valtakunnallisesti yhtenäiset yleiset korvausperiaatteet. Maakunnat saisivat kuitenkin korvausten yksityiskohtien suhteen itsenäistä päätösvaltaa.
Lähtökohtana on, että tuottajien odotetaan kilpailevan ensisijaisesti palvelujen laadulla. Sen vuoksi kunkin maakunnan maksamat korvaukset ovat pääsääntöisesti kaikille tuottajille samansuuruiset samasta palvelusta.
Asiakkaan hoidon tarve huomioidaan korvauksissa aiempaa paremmin
Maakunta maksaa sosiaali- ja terveyskeskuksen eli sote-keskuksen asiakkaasta kuukausittain vastuuaikaan sidotun kiinteän korvauksen (ns. kapitaatio). Korvaus perustuu kansallisiin tarvetekijöihin, joita ovat maakuntien asukkaiden ikä, sukupuoli, työssäkäynti ja muut sosio-ekonomiset tekijät.
Lisäksi kiinteässä korvauksessa on huomioitava asiakkaiden henkilökohtaisen hoidon ja palvelujen tarve tai asiakassuunnitelman perusteella odotettavissa olevat kustannukset. Tämä kohta on lisätty lakiin lausuntokierroksen jälkeen lakiin. Kun asiakkaasta maksettava korvaus vastaa asiakkaasta syntyviä kustannuksia mahdollisimman tarkasti, palveluntuottajan eli sote-keskuksen taloudellinen riski pienenee.
Asiakkaiden määrään ja ominaisuuksiin perustuvan kiinteän korvauksen osuus on vähintään 2/3 palvelun tuottajille maksettavista korvauksista eli 66 prosenttia. Lausuntokierroksella olleen lakiluonnoksen mukaan sote-keskukset olisivat saaneet vähintään 75 prosenttia rahoituksestaan tarvevakioituna kapitaationa. Mitä enemmän korvaus painottuu kapitaatioon, sitä suurempi sote-keskuksen asiakasmäärän täytyy olla, jotta tuottajan taloudellinen riski tasaantuu.
Maakunta voi päättää toimenpiteistä tai palveluista, joista sosiaali- ja terveyskeskukselle maksetaan suoriteperusteinen korvaus. Myös suoriteperusteisen korvauskäytännön on tuettava yleisiä sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita.
Suunhoidossa kiinteän korvauksen osuus laski 50 prosenttiin
Maakunta maksaa suunhoidon asiakkaasta kuukausittain vastuuaikaan sidotun kiinteän korvauksen. Korvaus perustuu kansallisiin tarvetekijöihin, joita ovat maakuntien asukkaiden ikä, sukupuoli ja sosio-ekonomiset tekijät. Lisäksi kiinteässä korvauksessa on huomioitava asiakkaiden henkilökohtaisen hoidon ja palvelujen tarve tai asiakassuunnitelman perusteella odotettavissa olevat kustannukset.
Kiinteän korvauksen eli kapitaation osuus on vähintään 50 prosenttia. Alkuperäisessä esityksessä se oli 75 prosenttia.
Suun terveydenhuollossa käytettävien suoriteperusteisten korvausten osalta noudatetaan valtakunnallisia korvausperusteita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee tarvetekijöille kansalliset painokertoimet ja henkilökohtaisen hoidon tarpeen perusteella määräytyvään osaan kuuluvat sairaudet.
Liiallinen lähettäminen erikoissairaanhoitoon voi laskea palkkioita
Maakunta voi asettaa suoran valinnan palvelun tuottajalle korvausten perusteiksi myös palvelujen laatuun, kustannustehokkuuteen tai vaikuttavuuteen liittyviä mittareita ja perusteita.
Maakunta voi maksaa etukäteen määrittelemiensä perusteiden täyttymisestä kannustinperusteisia palkkioita tai alentaa tuottajille maksettavia kannustinperusteisia osia, jos perusteet eivät täyty. Kannustinperusteisia palkkioita voitaisiin alentaa esimerkiksi sillä perusteella, että laatu on puutteellinen tai tuottaja lähettää asiakkaita liikaa erikoissairaanhoitoon.
Maakunta ja palvelun tuottaja voivat myös sopia palvelun tuottajalle kiinteän korvauksen lisäksi maksettavista muista korvauksista, joiden avulla maakunta voi ottaa huomioon oman alueensa erityispiirteitä, kuten asukastiheydessä, syrjäisyydessä ja muissa vastaavissa olosuhteissa ilmenevät erilaiset paikalliset olosuhteet.
Sote-keskuksesta perusterveydenhuollon palvelut, suunhoito valitaan erikseen
Sote-keskus tarjoaa nykyiseen terveyskeskukseen verrattavissa olevia perusterveydenhuollon palveluja.
Näitä ovat muun muassa yleislääketieteen alaan kuuluvat oireiden ja sairauksien tutkimus ja hoito, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi. Palveluihin kuuluu myös kotisairaanhoito, jos hoitotarve ei ole jokapäiväistä. Lisäksi sote-keskuksesta saa sosiaalipalvelujen ohjausta ja neuvontaa, päihdetyön ohjausta ja neuvontaa, enintään kolmen kuukautta kestävää sosiaaliohjausta, kotipalvelua ja kotihoitoa sekä kasvatus- ja perheneuvontaa.
Asiakas kirjautuu valitsemansa sote-keskuksen asiakkaaksi ilman palvelutarpeen arviointia. Sote-keskus voi olla yksityisen yrityksen, maakunnan yhtiön tai kolmannen sektorin ylläpitämä.
Asiakas valitsee erikseen suunhoidon yksikön suoraan ilman palvelutarpeen arviointia ja kirjautuu valitsemalleen palvelun tuottajalle.
Suunhoidon yksikön tarjoamia palveluja ovat muun muassa suusairauksien ennaltaehkäisy, määräaikaiset suun terveystarkastukset, muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluva suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu sekä suusairauksien oireiden toteaminen ja hoito. Lisäksi palveluihin kuuluvat hammasproteettiset korjaukset, muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluvat iensairauksien ja hammasinfektioiden hoito sekä suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet.
Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret saavat suun terveydenhuollon palvelut osana kouluterveydenhuoltoa tai opiskeluterveydenhuoltoa. Neuvolapalveluja saavat lapset saavat suunhoidon palvelut maakunnan liikelaitoksesta tai sosiaali- ja terveyskeskuksesta.
