Eduskuntaan vastikään noussut kansanedustaja Pekka Puska (kesk.) kertoi eilen Verkkouutisille, että adressin takana on joukko terveysasioissa aktiivisia keskustan kansanedustajia. Yksin Puska ei suostunut ottamaan adressia syykseen eikä ansiokseen.
Eduskunnassa kerätyn adressin on allekirjoittanut 28 kansanedustajaa. Heidän joukossaan on hallituspuolueista 15 keskustan kansanedustajaa ja kolme kokoomuksen kansanedustajaa. Adressin allekirjoittajia ovat:
Hannakaisa Heikkinen (kesk.)
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
Sirkka-Liisa Anttila (kesk.)
Eeva-Johanna Eloranta (sd.)
Petri Honkonen (kesk.)
Susanna Huovinen (sd.)
Marisanna Jarva (kesk.)
Elsi Katainen (kesk.)
Niilo Keränen (kesk.)
Anneli Kiljunen (sd.)
Pauli Kiuru (kok.)
Hanna Kosonen (kesk.)
Antero Laukkanen (kd.)
Sanna Lauslahti (kok.)
Markus Lohi (kesk.)
Eeva-Maria Maijala (kesk.)
Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.)
Mats Nylund (rkp.)
Aila Paloniemi (kesk.)
Mauri Pekkarinen (kesk.)
Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
Pekka Puska (kesk.)
Tuomo Puumala (kesk.)
Päivi Räsänen (kd.)
Pertti Salolainen (kok.)
Martti Talja (kesk.)
Sari Tanus (kd.)
Tapani Tölli (kesk.)
Kansanedustajat kertovat hyväksyvänsä lakiesityksen useimmat kohdat, joilla muun muassa yksinkertaistetaan anniskelusäädöksiä, mutta torjuvat ehdotukset niin sanottujen limuviinojen tulosta kauppoihin ja kaupassa myytävien oluiden alkoholipitoisuuden korottamisesta.
Kaupoissa myytävä vahvempi olut ja limuviinat eivät kansanedustajien mukaan edistäisi alkoholin kulutuksen painottumista valvotumpiin olosuhteisiin ravintoloissa, mikä puolestaan edistäisi ravintola-alan työllisyyttä.
Kansanedustajien mukaan heidän ajamassaan vaihtoehdossa alkoholin kokonaiskulutus ja haitat eivät lisääntyisi, mutta edellytykset alkoholikulttuurin muuttumiselle vähemmän haitalliseksi ajan myötä saattaisivat parantua.
Kansanedustajat vaativat, että alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen jatkovalmistelussa on vakavasti harkittava lausuntokierroksella tullutta palautetta.
Asiantuntijat vastustavat
Lausuntoja antaneista asiantuntijaorganisaatioista sekä terveys- tai sosiaalipalvelujen tuottajista ja päihdehaittojen ehkäisyyn erikoistuneista järjestöistä yksikään ei kannattanut lakiesitysluonnosta.
– Lausunnoissa tuli vahvasti esille huoli siitä, että esitys kohdentaa hyödyt alkoholielinkeinolle ja ulkoistaa haitat ja kustannukset julkisen sektorin kannettavaksi. Kun huomioidaan haittakustannusten lisääntyminen, kokonaissaldo kansantaloudelle muodostuu negatiiviseksi ja kestävyysvajeen umpeen kurominen vaikeutuu, kansanedustajat muistuttavat.
Ammattiliittojen ja järjestöjen palautteessa korostui muun muassa huoli siitä, että muutosesitys on ristiriidassa hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämishankkeen, lapsi- ja perhepalveluiden muutokseen tähtäävän hankkeen ja sote-uudistuksen kanssa.
– Mikäli lakiluonnoksessa esitetyt muutokset toteutuvat, hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat riippumatta siitä, millainen sote-palvelujärjestelmä maahan rakennetaan. Emme voi hyväksyä, että hallitus tietoisesti tekisi lainsäädäntöä, mikä vesittäisi sote-uudistuksen tavoitteita, kansanedustajat painottavat.
