Venäjän ja Valko-Venäjän suhteet lähestyvät useiden arvioiden mukaan uutta aallonpohjaa.
– Moskova on ottamassa yksipuolisia askelia varmistaakseen Valko-Venäjän vastaisen rajansa. Valko-Venäjä puolestaan vastustaa voimakkaasti Venäjän uuden suurlähettilään nimitystä, valkovenäläinen toimittaja ja kommentaattori Artjom Shraibman kirjoittaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Valko-Venäjän poliittinen johto on hänen mukaansa kaikkea muuta kuin mielissään siitä, että presidentti Vladimir Putin on päättänyt nimittää maansa uudeksi Minskin-lähettilääksi entisen KGB-kollegansa Mihail Babitšin.
Viime vuodet presidentti Putinin erityisedustajana Volgan alueella toiminut Babitš muistetaan erityisesti kaudestaan Tšetšenian pääministerinä vuosina 2002–2003. Hän on myös johtanut Venäjän kemiallisten aseiden purkamista valvovaa komissiota.
Vuonna 2016 Venäjä yritti lähettää Babitšin suurlähettilääksi Ukrainaan, mutta Ukraina torjui hänen nimityksensä. Taustalla oli arvio, että Babitš ei pyrkisi edistämään Minskin sopimusten toteuttamista, vaan päinvastoin kärjistämään maiden välisiä suhteita entisestään.
Moni Valko-Venäjällä pelkää valkovenäläistutkija Andrei Jegorovin mukaan, että tällä kertaa Babitš on saanut tehtäväkseen presidentti Aljaksandr Lukashenkan syrjäyttämisen ja maan liittämisen Venäjään.
Jegorov itse pitää pelkoja liioiteltuina jo siksi, että talousahdingossaan Venäjällä ei juuri nyt olisi edes varaa nielaista lähes kymmenen miljoonan asukkaan läntistä naapuriaan. Hän kuitenkin pitää lähettiläsnimitystä osoituksena siitä, että Putin on kyllästynyt neuvottelemaan Lukashenkan kanssa ja pyrkii nyt Babitšin avulla pakottamaan tämän Kremlille alisteiseen asemaan.
Tällä kertaa Babitš saattaa Jegorovin mielestä kuitenkin olla ylivoimaisen tehtävän edessä. Vuodesta 1994 Valko-Venäjän johdossa toiminut Lukashenka on kyennyt aiemminkin menestyksellisesti puolustamaan maansa itsemääräämisoikeutta Venäjän painostusta vastaan, ja niin voin hyvin käydä myös nyt.
– Elämme nyt vaikeaa vaihetta – Venäjän käyttäytyminen meitä kohtaan on barbaarista, presidentti Lukashenkan raportoidaan äskettäin todenneen.
Hälyttäviä merkkejä
Minskissä toimivan Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski katsoo Kremlin jo vuodesta 2015 alkaen painostaneen Valko-Venäjää taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti ja informaatiovaikuttamisen keinoin.
– Venäjä on käyttäytynyt keskeistä liittolaistaan kohtaan varsin aggressiivisesti ja epäystävällisesti. Tämä on jatkunut keskeytyksettä, vaikka Valko-Venäjä ei ole toiminut vastoin Moskovalle antamiaan sitoumuksia sen enempää taloudellisissa integraatiohankkeissa kuin myöskään sotilaspoliittisessa liittosuhteessa, Sivitski sanoo Thinktanks.by-verkkojulkaisun haastattelussa.
Hän uskoo Venäjän tähtäävän etupiirinsä pönkittämiseen entistä yksipuolisemmin nimenomaan voimapolitiikan keinoin, eikä muutosta tähän ole näköpiirissä.
Venäjän johdossa yliote on Sivitskin mukaan kovan linjan kannattajilla, jotka pitävät lähentymistä länteen määritelmällisesti mahdottomana. Heidän mielestään Venäjällä ei ole mitään hävittävää, vaan sen on pyrittävä vahvistamaan asemiaan kaikkialla missä mahdollista.
– Tällainen linja on omiaan loukkaamaan Valko-Venäjää. Minskin ja Moskovan ulkopoliittiset kannat eroavat nyt radikaalisti toisistaan: Valko-Venäjä ei halua vastakkainasettelua, jota Venäjä haluaa – ja Venäjä myös haluaa sitoa Valko-Venäjän suoraan osalliseksi tässä vastakkainasettelussa, Sivitski toteaa.
Hän pitää tilannetta hälyttävänä, sillä jo syyskuun aikana Kremlin Valko-Venäjään kohdistama painostus on hänen mukaansa voimistumassa entisestään monella rintamalla. Jo aiemmin Sivitski on varoittanut, että viime kädessä kyseeseen voisi tulla jopa Valko-Venäjän miehitys.
