Venäjän Bosnia-Hertsegovinassa olevan suurlähettilään raportoitiin vastikään varoittaneen seurauksista, jos maa pyrkisi hakeutumaan läntisen puolustusliiton Naton jäseneksi.
Kremlin aktivoitumisesta Balkanilla kertoo tutkija Ismet Fatih Čančarin mukaan myös se, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan ulkoministeri Sergei Lavrov on löytänyt kiireisestä ohjelmastaan aikaa soittaa Bosnian kolmikantahallinnon serbijäsenelle Milorad Dodikille ja esittää yhteistyön tiivistämistä.
– Tällainen askel viestii Venäjän aikomuksesta laajentaa toiminta-aluettaan Ukrainan ja muun entisen Neuvostoliiton alueen ulkopuolelle. Lännen olisi toimittava pikaisesti, ennen kuin Venäjän johtama uusi tuhon aalto iskee Balkanille, Čančar kirjoittaa brittiläisen Royal United Services Institute -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Bosnia-Hertsegovina on aluetta ruutitynnyriksi luonnehtivan Čančarin mukaan sodanjälkeisen historiansa suurimmassa kriisissä. Dodikin johtamat serbit ovat hänen mukaansa perustamassa uudelleen armeijaa, joka syyllistyi Bosnian sodan aikana etnisiin puhdistuksiin ja kansanmurhaan, eivätkä epäröi nytkään käyttää väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi.
– Moskova tukee täysin Dodikin seikkailuja osana laajempaa geopoliittista pyrkimystään heikentää länsimaiden tukea Bosnian tielle Natoon ja EU:hun, hän sanoo.
Tekosyitä kehitellään jo
Čančarin mukaan uhkana on, että Dodik käynnistää suunnitelman Bosnian serbitasavallan irtautumiseksi Bosnia-Hertsegovinasta, minkä jälkeen Venäjä tunnustaisi sen itsenäiseksi ja lähettäisi alueelle puolisotilaallisia joukkoja.
– Kuten 1990-luvulla Bosnia-Hertsegovinaan kohdistuneen hyökkäyksen aikana, Serbia toimisi logistisena tukialueena serbinationalistien ja venäjämielisille miliisijoukoille, hän toteaa.
Tekosyitä Venäjän mahdolliselle interventiolle Bosnia-Hertsegovinaan on hänen mukaansa jo kehitteillä.
– Samaan aikaan kun venäläiset panssarivaunut vyöryivät Ukrainaan, Lavrov väitti, että Bosniasta ja muista alueen maista tulleet palkkasotilaat taistelevat Donbassissa Moskovan tukemia kapinallisia vastaan.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg näyttää Čančarin mukaan tiedostavan Venäjän uhkausten vakavuuden. Äskettäisessä lehdistötilaisuudessaan Stoltenberg mainitsi Bosnia-Hertsegovinan olevan yksi maista, jotka ovat Ukrainan jälkeen erityisen suuressa vaarassa joutua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
