Lännen tärkein haaste suhteessaan Vladimir Putinin johtamaan Venäjään on luonteeltaan älyllinen, sanoo Viron ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija James Sherr.
– Meidän on aika tunnustaa, että Venäjällä on oma uskomusjärjestelmänsä. Sen vastustus kylmän sodan jälkeistä ”hegemonista” turvallisuusjärjestystä kohtaan on periaatteellista – ei opportunistista – ja siihen on suhtauduttava systeemisenä tosiasiana, transatlanttista suhdetta käsitelleessä konferenssissa puhunut Sherr toteaa.
Venäjän omaksuman linjan kanssa on hänen mukaansa opittava elämään länsimaiden omia yhteisiä intressejä samalla visusti vaalien.
– ”Venäjän muuttaminen” ei ole lännen keskeinen intressi. Atlantin liittokunnan puolustus ja turvallisuus sen sijaan on – riippumatta siitä, miten venäläiset siihen suhtautuvat tai mitä Venäjän itsensä sisällä tapahtuu.
Tohtori Sherr on toiminut yli neljännesvuosisadan ajan useiden läntisten hallitusten neuvonantajana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Hän on aiemmin muun muassa opettanut Oxfordin yliopistossa sekä johtanut brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Venäjä ja Euraasia -tutkimusohjelmaa.
”Venäjän strategia on torjuttava”
Naton puolustuksen ja pelotteen tarkoituksena ei Sherrin mukaan ole niinkään lyödä Venäjän olemassa olevia joukkoja, vaan tehdä tyhjäksi strategia, jonka lähtökohtana on läntisten joukkojen tuhoaminen, liittokunnan hajottaminen ja sen pakottaminen tappion mahdollisimman nopeaan tunnustamiseen.
– Meidän päämääränämme on oltava osoittaa, että se on mahdotonta, että jo lyhyelläkin sodalla olisi tuskalliset seuraukset Venäjälle ja että Pohjois-Amerikka ja Eurooppa yhdistäisivät voimansa sotaan, jota Venäjä ei voi voittaa, Sherr sanoo.
Se, mitä Ukrainassa tapahtuu, heijastuu hänen mukaansa edelleen olennaisesti koko Euroopan turvallisuuteen.
– Älkäämme unohtako, että poliittinen peruste Venäjän hyökkäykselle vuonna 2014 oli venäjänkielisen väestön suojeleminen. Venäjän niin sanottuja maanmiehiä elää vakiintuneesti myös Viron ja Latvian rajaseuduilla, eikä vain siellä. Olin läsnä, kun Venäjän itseluottamuksen ollessa syyskuussa 2014 huipussaan [ulkoministeri] Sergei Lavrov sanoi, että ”Moldovan ja Baltian maiden on mietittävä, mitä Ukrainassa tapahtuu, ja tehtävä siitä johtopäätökset”, hän toteaa.
Jos Venäjä onnistuisi pakottamaan Ukrainan takaisin etupiiriinsä lännen siihen puuttumatta, se olisi Sherrin mukaan omiaan vain rohkaisemaan Kremliä ja heikentämään Naton itäisimpien jäsenmaiden luottamusta läntiseen puolustusliittoon.
Bidenin hallintoa koetellaan pian
Yhdysvaltain uuden presidentin Joe Bidenin hallinnon on Sherrin mielestä syytä varautua siihen, että Venäjä pyrkii jo melko piankin testaamaan sen päättäväisyyttä. Mahdollisia keinoja voisivat olla esimerkiksi kineettiset sotatoimet, tiedusteluvetoiset provokaatiot, kyber- ja informaatio-operaatiot sekä diplomaattiset toimet samanaikaisesti usealla eri näyttämöllä.
– Venäjän valtio- ja sotilasjohto on perinyt leninistisen metodiikan lietsoa sotaa ja rauhaa. Testaaminen on se, mitä leninistit harjoittavat, hän sanoo.
– Venäjän sotilaat kutsuvat sitä tiedusteluksi taistellen (ven. разведка боем) – ei vain vastustajan vahvoja heikkoja kohtia luotaamalla, vaan myös mittaamalla tämän yhtenäisyyttä ja hermoja.
