Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo Antti Rinteen (sd.) hallituksen päättäneen, että nyt tehdään sote-uudistus, joka on sekä sisältö- että rakenneuudistus.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hoitotakuuta kiristetään perusterveydenhuollossa niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Nykyisin hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa.
– Lääkäriin on päästävä seitsemässä vuorokaudessa, mutta perusterveydenhuollon kehittäminen on paljon muutakin kuin se, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo Verkkouutisille.
Kiuru kertoo, että hoitotakuun tiukentamista on lähdetty rakentamaan ensin kehittämishankkeella, jossa tarjotaan valtionavustuksia. Sitten katsotaan, minkälainen hoitojono on purettavana, kun kehittämishanke on lopuillaan.
Kuntien on mahdollista hakea valtionavustusta ensi vuodelle sote-keskusten kehittämishankkeisiin. Raha jaetaan avustuksin, jotta se kohdentuu oikein, eivätkä kunnat voi käyttää rahaa mihin tahansa. Haku alkaa joulukuussa.
– Tässä vaiheessa lähtökohta on se, että kenttä tietää parhaiten miten perustason toimintaa vahvistetaan, Kiuru sanoo.
Ensi vuonna kehittämishankkeeseen on varattu 70 miljoonaa euroa ja seuraaville vuosille on kaavailtu samansuuruisia summia. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma on laskettu kaksivuotiseksi, mutta asetus antaa mahdollisuuden hakea rahaa kolmantenakin vuotena, jos valtioneuvosto niin päättää. Lausuntopalautetta asetuksesta käsitellään sosiaali- ja terveysministeriössä tällä viikolla.
Kiurun mukaan tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma on laaja kokonaisuus eri toimia, joissa lähtökohtana on se, että ihminen tulisi myös hoidetuksi. Kehittämisrahaa voi hakea esimerkiksi työtapojen muuttamiseen, tiimityöskentelyyn, moniammatillisen työyhteisön työnjaon uudelleen järjestäminen ja palveluketjujen kuntoon laittamiseeen.
Myös lääkäreitä voi Kiurun mukaan palkata avustuksella hoitojonojen purkamiseen, mutta sellaiset menot, jotka kunnan on itse hoidettava, täytyy jatkossakin hoitaa valtionosuusjärjestelmästä.
– Tämä on kehittämishanke ja lähtökohtana on se, että saadaan hoitojonoja purettua ja siihen sitä rahaa voi käyttää toisin kuin on väitetty.
Hoitotakuulla viestitään kentälle, että hallitus on tosissaan
Valtioavustusten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan tällä hetkellä ”hoitotakuuajuria”. Se tarkoittaa sitovaa lakia, jotta ihmiset pääsevät hoitoon seitsemässä päivässä.
– Hoitotakuun kiristyvää lainsäädäntöä tarvitaan osoittamaan kentälle, että hallitus on tosissaan. Tällä kehittämisrahalla voidaan nyt laittaa vapaaehtoiselta pohjalta yhdessä tehden asiat kuntoon ja jos ei ne sitten tule kuntoon, niin viime kädessä lainsäädäntö varmistaa sen, että Suomessa jatkossa päästään viikossa hoitoon, Kiuru sanoo.
Jos sote-keskusten kehityshanke kestää pari vuotta, niin hoitotakuulainsäädäntö voisi tulla voimaan vuonna 2022. Hoitotakuu tulisi voimaan ennen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta, jonka pitäisi toteutua vielä tällä vaalikaudella eli viimeistään vuonna 2023.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan seitsemän päivän hoitotakuu edellyttäisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1[nbsp]600–2[nbsp]600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Hallitusohjelmaneuvotteluissa päädyttiin kuitenkin asiantuntijalausuntojen pohjalta tuhanteen lääkäriin.
– On selvää, että jos ihmiset pääsevät seitsemässä päivässä hoitoon, sitten lääkäreitä alkaa olla se tavoiteltu määrä. Me uskomme siihen, että tuhat lääkäriä on laskennallinen puute ja siihen päälle moniammatillinen yhteisö, Kiuru sanoo.
Hallituspuolueet näkevät, että osa lääkäreiden työstä voitaisiin hoitaa moniammatillisen työyhteisön toimintaa tehostamalla ja työnjakoa kehittämällä.
– Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että ongelmattomissa tapauksissa on käytössä jo nyt rajattu reseptin määräämisoikeus ja monilla muilla kentillä käydään nyt keskustelua, miten tätä työnjakoa voitaisiin kehittää.
Kiuru toteaa, että monien ihmisten vaivoihin olisi mahdollista käyttää myös digitaalisia palveluja.
– Monet kunnat jo tänä päivänä hoitavat myös näinkin vanhalla keksinnöllä kuin puhelimella monia ihmisten vaivoista, joten tältä osin annetaan nyt työyhteisöjen kehittää näitä uusia, ketteriä tapoja toimia.
Julkisen sektorin kuntoon laittaminen ykköstavoite
Kiuru kertoo, että THL:n mukaan 43 prosenttia suomalaista kunnista pystyy tarjoamaan mahdollisuuden päästä viikossa lääkäriin jo nykyisin.
– Siltä osin on aika luottavaisella mielellä siitä, että meillähän on olemassa kuntia, jotka ovat jo tosiasiassa tehneet hyvin paljon siitä, mitä hallitus nyt edellyttää koko julkiselta palvelutuotannolta. Mutta on sanottava, että systemaattisesti koko kenttä ei ole pystynyt niin ketteriin saavutuksiin kuin esimerkiksi yksityisellä sektorilla ja siltä osin nyt on pystyttävä parempaan.
Erityisesti yksityisellä puolella pohditaan, tarkoittaako tuhannen lääkärin tavoite sitä, että lääkäreiden on oltava töissä julkisella sektorilla vai voitaisiinko tavoitteen saavuttamiseksi hyödyntää yksityistä ja kolmatta sektoria.
Kiuru vastaa, että lainsäädäntö ei kiellä ketään olemasta mukana. Kunnat voivat siis tarjota palveluseteleitä jatkossakin.
– Mutta pitää muistaa, että meidän ongelma ei ole se, etteikö yksityisellä sektorilla pääsisi lääkäriin tänäkin päivänä. Kyllä meidän täytyy nyt myöntää, että julkisen sektorin kuntoon laittaminen on aivan ykköstavoite. Se ei yksistään tule sillä kuntoon, että jaetaan terveyskeskuksen ovella ostopalveluseteleitä, Kiuru sanoo.
Kiurun mukaan palvelusetelillä ihminen pääsee kerran lääkäriin, mutta hoitovastuu loppuu lääkärissä käynnin jälkeen.
– Tämä on suomalaisen yhteiskunnan isoimpia ongelmia ja sitä ei ratkaista millään muulla kuin sillä, että julkinen puoli tulee olemaan isäntä, joka sitten määrittelee hoitoketju niin, että ihmiset tulevat jatkossa myös hoidetuksi, ministeri linjaa.
