Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvityksen perusteella puhelinmyynti aiheuttaa suurelle enemmistölle kuluttajista runsaasti haittoja ja vain vähän hyötyjä. Valtaosa kuluttajista olisi valmiita kieltämään puhelinmyynnin kokonaan.
KKV:n mukaan puhelinmyyntiä on rajoitettava, mutta niin, ettei markkinoiden toimivuus kärsi liikaa.
Kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia selvittäneen kyselyn perusteella kuluttajat suhtautuivat puhelinmyyntiin erittäin kielteisesti. Yli 80 prosenttia ei pitänyt puhelinmyyntiä mieluisena eikä hyödyllisenä ostotapana. Lähes kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että puhelinmyynti häiritsee heidän yksityisyyttään ja että puhelinmyyjät painostavat ostamaan tavaroita tai palveluita.
Yli puolet oli myös huolissaan siitä, että puhelinmyyjä saattaa huijata heitä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista kannatti puhelinmyynnin kieltämistä kokonaan. Näkemykset olivat kauttaaltaan jyrkempiä kuin KKV:n vuonna 2017 toteuttamassa selvityksessä.
Yksi selitys negatiiviselle suhtautumiselle on se, että lähes puoleen puhelinmyyntitilauksista oli liittynyt kuluttajien mielestä ongelmia tai epäselvyyksiä. Tyypillisin tilanne oli se, että kuluttajan kertatilaukseksi tai määräaikaiseksi luulema sopimus osoittautui jatkuvaksi. Noin viidennes puhelinmyynnistä tilanneista ilmoitti joutuneensa maksamaan tilauksestaan enemmän kuin myyjän kanssa oli sovittu puhelimessa.
Puhelinmyyjä ei kuluttajien mukaan aina kertonut kaikkia olennaisia ja laissa vaadittuja tietoja. Yli puolelle ei ollut kerrottu myyjän yhteystietoja ja yli 40 prosentille ei ollut annettu lainkaan tietoa peruuttamisoikeudesta.
Puhelinmyynnin rajoittaminen on kirjattu hallitusohjelmaan
Puhelinmyynti on tällä hetkellä sallittu henkilöille, jotka eivät ole erikseen kieltäneet sitä. Tämä malli aiheuttaa KKV:n selvityksen perusteella suurelle enemmistölle kuluttajista monenlaisia haittoja ja vain vähäisiä hyötyjä. Puhelinmyyntialan itsesääntely ja puhelinmyynnin rajoituspalvelut eivät myöskään ole riittävästi estäneet ongelmia.
KKV:n mukaan yksi vaihtoehto olisi muuttaa lainsäädäntöä niin, että myyjän pitäisi saada asiakkaalta erikseen kirjallinen vahvistus puhelimessa tehdyn sopimuksen jälkeen. Kuluttajan asema parantuisi, koska hän saisi mahdollisuuden harkita ostosta rauhassa. Malli saattaisi lisätä yritysten kustannuksia, mutta toisaalta se voisi myös vähentää asiakkaiden reklamaatioita, asiakaspalvelun kuormitusta ja mainehaittoja.
Toinen vaihtoehto olisi niin sanottu opt-in-malli, jossa puhelinmyynti olisi sallittu vain niille kuluttajille, jotka ovat antaneet siihen etukäteen luvan. Kuluttaja-asiamies on jo pitkään kannattanut siirtymistä tähän malliin, koska kuluttajat pystyisivät silloin paremmin varautumaan myyntitilanteeseen. Malli on jo nykyisin käytössä sähköposti- ja tekstiviestimarkkinoinnissa. Ennakkosuostumus saattaisi kaventaa joidenkin yritysten myynti- ja markkinointimahdollisuuksia ja myös mahdollisuuksia tulla markkinoille ja haitata näin markkinoiden toimivuutta. Vaikutuksista ei kuitenkaan ole luotettavaa tutkimustietoa.
KKV:n selvityksen mukaan sääntelyn muutoksille on kuluttajien vahva tuki. Peräti 81 prosenttia kuluttajista kannatti sitä, että puhelinmyynti edellyttäisi heidän ennakkosuostumustaan ja 78 prosenttia kannatti kirjallista vahvistusta puhelimessa tehdylle sopimukselle.
– Puhelinmyynti aiheuttaa kuluttajille niin paljon haittoja, että tätä ei voida sivuuttaa sääntelyä arvioitaessa. Valtaosa kuluttajista ei halua puhelinmarkkinointia. Heillä pitäisi olla oikeus päättää, minkälaista suoramarkkinointia he haluavat vastaanottaa, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen sanoo tiedotteessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että puhelinmyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Puhelinmyynnin sääntelyn uudelleenarviointi on ajankohtaista, koska Euroopan komissio on valmistelemassa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta (ePrivacy), joka sisältää myös puhelinmarkkinointia koskevat yleiset säännökset. Asetuksen lähtökohtana on kuluttajien ennakkosuostumukseen perustuva opt-in-malli.