Kunnat kokevat palveluvelvoitteiden yleisen laajenemisen ja uudet tehtävät haastaviksi nykyisessä koronatilanteessa. Vahvimmin palveluvelvoitteiden laajenemista vastustetaan yli 50[nbsp]000 asukkaan kunnissa, käy ilmi Kuntaliiton kunnille teettämästä kyselystä koronakriisistä ja sen jälkihoidosta.
Lähes kaikki kunnat pitävät tarpeettomana niin hoitajamitoituksen nostamista, hoitotakuun kiristämistä kuin myös oppivelvollisuusiän nostamista nykyisessä koronatilanteessa.
Selvä enemmistö kunnista ei myöskään kannata uusien kansallisten kehittämishankkeiden käynnistämistä nykytilanteessa. Lisäksi selvä enemmistö kunnista katsoo, että nykyisiä tehtäviä tai velvoitteita täytyisi vallitsevassa tilanteessa pikemminkin karsia.
– Kuntien näkemyksen mukaan nyt ei ole sopiva aika lisätä kuntien työtaakkaa eikä taloudellista rasitusta uusilla tehtävillä tai velvoitteilla. Kunnissa toivotaan työrauhaa toimivien hyvinvointipalveluiden palauttamiseksi, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Sote-uudistuksen valmistelu jakaa kuntakenttää
Lähes kaksi kolmesta kunnasta kannattaa sote-uudistuksen valmistelun jatkamista joko hallituksen alkuperäisen suunnitelman mukaan tai jopa nopeutetulla aikataululla. Mielipiteet sote-uudistuksen valmistelusta kuitenkin jakaantuvat vahvasti 20[nbsp]000–100[nbsp]000 asukkaan kunnissa.
Yli 100[nbsp]000 asukkaan kunnissa esitetään valmistelun keskeytystä, siitä luopumista tai jotain muuta vaihtoehtoista toimintatapaa. Kuntien mielipiteet vaihtelevat osin sen mukaan, millaisen sote-järjestämistavan kautta sote-palveluja nyt hoidetaan.
Monet suurista kaupungeista vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon laajasta kokonaisuudesta itsenäisesti ja ovat halukkaita myös jatkamaan tässä roolissa. Pienemmillä kunnilla tilanne on päinvastainen.
Sote-palveluja maakunnallisen kuntayhtymän tai sote-kuntayhtymän kautta hoitavat kunnat kannattavat eniten uudistuksen valmistelun jatkamista jo alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tai nopeutetulla aikataululla.
Kaksi kolmesta kunnasta katsoo, että valtion ja kuntien yhteinen selvitys koronakriisin vaikutuksista kunta- ja aluetalouteen sekä elinkeinorakenteeseen pitäisi käynnistää välittömästi.
– Kunnilla on sekä osaamista että halukkuutta osallistua tähän työhön yhdessä valtion kanssa ja Kuntaliitto on mielellään tätä yhteistyötä koordinoimassa, toteaa Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta.
Samalla kun neljä kymmenestä kunnasta pitää hyvänä mahdollisuuksiaan suunnitella akuutin koronakriisin yli meneviä pidemmän aikavälin kehittämistoimia ja uusia elinvoimaa edistäviä ratkaisuja, on tärkeää saada rakennetuksi yhteinen tilannekuva koronakriisin vaikutuksista.
Kuntaliitto teetti kunnille kyselyn koronakriisistä ja sen jälkihoidosta. Kysely toteutettiin 27.-30.4. välisenä aikana sähköisenä kyselynä ja siihen vastasi yhteensä 163 kuntaa. Kyselyyn vastasivat kaikki yli 50[nbsp]000 asukkaan kunnat. Vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4,3 miljoonaa asukasta eli 78 prpsenttia koko maan väestöstä.
