Tutkijoiden mukaan koronaviruksen aiheuttamat vauriot ulottuvat monessa tapauksessa paljon keuhkoja laajemmalle.
Covid-19 voi vaikuttaa myös esimerkiksi sydämeen, verisuoniin, munuaisiin, vatsaan ja aivoihin.
– Sairaus voi hyökätä lähes mihin osaan kehoa tahansa rajuin seurauksin. Sen aiheuttama jälki on pelottavan vaikuttavaa, Yalen yliopistosairaalan kardiologi Harlan Krumholz sanoo.
Science-lehden mukaan uusista havainnoista toivotaan apua erityisesti vaikeiden tautitapausten hoitoon. Liiallinen veren hyytyminen voi muuttaa osan lievistä tautitapauksista hengenvaarallisiksi. Monissa tapauksissa tauti kärjistyy immuunijärjestelmän ylireaktiossa, jota voitaisiin ehkä lievittää tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä.
Osalla potilaista happisaturaatio laskee hälyttävän alhaalle ilman refleksinomaista tarvetta haukkoa happea. Ilmiön on todettu muistuttavan tavanomaisen keuhkokuumeen sijaan vuoristotautia.
SARS-CoV-2:n toiminnasta on kevään mittaan saatu karkea yleiskuva. Alkuvaiheessa virus tunkeutuu nenän ja kurkun soluihin ACE2-reseptorien kautta. Tauti voi tarttua tehokkasti, vaikka henkilö ei saisi minkäänlaisia oireita.
Jos immuunijärjestelmä ei pysäytä koronavirusta, jatkaa se marssiaan henkitorvea pitkin keuhkoihin. Keuhkorakkulat eli alveolit ovat täynnä vastaavia reseptoreita ja näin ollen alttiita viruksen hyökkäykselle.
Normaalisti happi siirtyy alveolien kautta pieniin verisuoniin. Covid-19 muuttaa alueen valkosolujen ja viruspartikkeleiden väliseksi taistelutantereeksi. Immuunisolut tuhoavat viruksen valtaamia soluja, mikä jättää jälkeensä nestettä ja kuolleiden solujen jäämiä. Potilas kokee taistelun kuumeen, yskän ja hengitysvaikeuksien kaltaisina oireina.
Osa potilaista paranee vain nenän kautta annettavan lisähapen avulla, mutta toisilla keuhkokuume kärjistyy tehohoitoa vaativaan äkilliseen hengitysvaikeusoireyhtymään (ARDS).
Lääkärit ja tutkijat kiistelevät edelleen ylireaktion eli sytokiinimyrskyn merkityksestä ja sopivasta hoidosta. Stanfordin yliopiston lääkäri Joseph Levitt pelkää tulehdusta alentavien lääkkeiden heikentävän kehon taistelua virusta vastaan. Pahimmillaan lääkkeet kiihdyttävät koronaviruksen lisääntymistä.
Templen yliopistosairaalan Jamie Garfield huomauttaa, että vakavissa tautitapauksissa sytokiinien määrät vaikuttavat olevat huomattavasti koholla.
– Taudin aiheuttamat kuolemantapaukset johtuvat luultavasti siitä, että keho reagoi kohtuuttoman voimakkaasti koronavirukseen, Garfield sanoo.
Koronavirus iskee moneen kohteeseen
Johtopäätösten tekeminen on osoittautunut vaikeaksi oireiden laajan kirjon vuoksi. Wuhanissa tehdyssä tutkimuksessa 20 prosentilla Covid-19-potilaista havaittiin vaurioita myös sydämessä, ja 44 prosentilla sairaalaan joutuneista oli jonkinasteisia rytmihäiriöitä.
Alankomaissa epänormaaleja verihyytymiä havaittiin 38 prosentilla sairaalahoidossa olleilta koronaviruspotilailta. Japanissa koronaviruksen havaittiin tunkeutuvan tietyissä tapauksissa keskushermoston soluihin, mikä voi johtaa aivokalvontulehdukseen.
Myös munuaisvauriot ovat olleet yllättävän yleisiä.
– Keuhkot ovat pääasiallinen taistelukenttä. Mutta tietty osa viruksesta voi hyökätä myös munuaisten kimppuun. Kuten oikealla taistelukentällä, voivat samanaikaiset hyökkäykset pahentaa rajusti yleistilannetta, Suzhoun biolääketieteen instituutin neurotutkija Hongbo Jia sanoo.
