Sergio Mattarella sai senaatin ja edustajainhuoneen äänestyksen neljännellä kierroksella lauantaina 665 ääntä.
Italian presidentin vaalin suorittaa Italian parlamentin molempien kamarien yhteisistunto, johon myös Italian maakunnat lähettävät kolme edustajaa paitsi Val d’Aosta vain yhden.
Presidentiksi valitsemiseksi ehdokkaan on saatava kahden kolmasosan määräenemmistö. Mikäli määräenemmistöä ei saada kolmen äänestyskierroksen aikana, sen jälkeen riittää yksinkertainen enemmistö eli minimissään 505 ääntä.
Italian presidentti asema on puoliedustuksellinen. Presidentin valtaoikeuksiin kuuluu pääministerin ja elinikäisten senaattorien nimitysoikeus, parlamentin hajotusoikeus ja mahdollisuus palauttaa perustuslakia mahdollisesti rikkovat lait takaisin parlamentin käsittelyyn.
Presidentin toimikausi on seitsemän vuotta. Kausien määrää ole rajattu. Ehdokkaan pitää olla Italian kansalainen, vähintään 50-vuotias ja nauttia täysiä poliittisia ja kansalaisoikeuksia.
Presidentti Sisiliasta
Sergio Mattarella syntyi Palermossa Sisiliassa heinäkuussa 1941. Hänen isänsä Bernardo kuului Italiaa lähes koko sodanjälkeisen ajan hallinneeseen kristillisdemokraattiseen (DC) puolueeseen. Bernardo Mattarella oli useita kertoja ministerinä 1950- ja 60-luvuilla.
Sisilian mafia Cosa Nostra tappoi hänen veljensä Piersanti Mattarellan Palermossa 1980. Piersanti Mattarella oli tuolloin Sisilian keskustavasemmistolaisen maakuntahallituksen puheenjohtaja. Hän ei tukenut yhtä hallituksensa jäsentä, jota kommunistikansanedustaja Pio La Torre syytti korruptiosta.
La Torre myös laati lakiesityksen tuomittujen mafiosojen omaisuuden takavarikoinnista Italian parlamentissa. Cosa Nostra tappoi La Torren Palermossa vuonna 1982.
Samana vuonna Palermon yliopiston oikeustieteen dosentti Sergio Mattarella päätti ryhtyä poliitikoksi ja asettui ehdolle vuoden 1983 vaaleissa. Hän pääsi Italian parlamenttiin DC:n ehdokkaana. Vuonna 1987 hänet valittiin uudelleen ja hän nousi myös ensi kertaa ministeriksi. Hän erosi opetusministerin paikalta vuonna 1990.
Sen jälkeen Sergio Matteralla toimi DC:n varapääsihteerinä ja muovaili muun muassa uuden vaalilain 1994. Samoihin aikoihin ns. Italian ensimmäinen tasavalta kaatui korruptio- ja mafiaskandaaleihin. Myös valtapuolue DC hajosi.
Siirtyminen keskustavasemmistoon
Sergio Mattarella oli mukana uudistusliikkeessä ja oli keskeisesti vaikuttamassa uuden keskustaoikeistolaisen Kansanpuolueen (PPI) muodostamisessa. Puolueen sisäinen kiista yhteistyöstä Silvio Berlusconin perustaman oikeistolaisen Forza Italia –puolueen kanssa johti Mattarellan eroon PPI:n johtotehtävistä. Hän oli yhteistyötä vastaan.
Hän siirtyi Romano Prodin johtamaan Oliivipuu –liittoon ja valittiin jälleen kansanedustajaksi 1996. Kun Prodin hallitus kaatui, Matterallasta tuli seuraavan Massimo D’Aleman hallituksen varapääministeri. Hän oli ministerinä myös seuraavissa keskustavasemmistolaisissa hallituksissa.
Mattarella valittiin keskustavasemmistolaisten Margheritan ja Oliivipuun riveistä parlamenttiin 2001 ja 2006, mutta vuonna 2008 ennenaikaisissa vaaleissa hän ei enää asettunut ehdolle.
Vuonna 2011 Mattarella valittiin Italian perustuslakituomioistuimen tuomariksi.
Mattarellaa luonnehditaan hienostuneeksi juristiksi, joka tuntee perustuslain perinpohjin, syvästi katolilaiseksi ja varautuneeksi.
Mattarellalla on kolme lasta. Hän jäi leskeksi kolme vuotta sitten.
