Kansanedustaja Li Anderssonin (vas.) mukaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmäärittelyyn liittyy ongelmia. Alaikäisen turvapaikanhakijan itse ilmoittama ikä kyseenalaistetaan hänen jättämänsä kysymyksen mukaan hyvin usein jo turvapaikkaprosessin alussa.
– Iänmäärittelyssä on Suomessa käytetty lääketieteellisiä keinoja, kuten luuston ja hampaiden tutkimista röntgensäteilyllä, siitä huolimatta, että Suomessa ionisoivaa säteilyä ei saisi käyttää kuin lääketieteelliseen tarkoitukseen. Näiden menetelmien ongelmana on niiden epätarkkuus ja turvapaikanhakijan kannalta merkittävä, mahdollisesti usean vuoden virhemarginaali iän määrittelyssä. Verrokkitietoja turvapaikanhakijoiden lähtömaista ei ole, eikä hakijoiden yksilöllisiä eroja huomioida, Li Andersson kirjoittaa.
Puhtaasti ulkonäön perusteella tapahtuva arviointi on hänen mukaansa vielä epävarmempaa ja ”loukkaa lapsen oikeutta saada ikä tutkittua vaikkapa edes lääketieteellisin keinoin”.
– Iänmäärittely voi myös olla yksin tulleelle alaikäiselle turvapaikanhakijalle hyvin stressaava ja henkistä rasitusta lisäävä prosessi.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on hänen mukaansa suositellut Suomessa käytettävien menetelmien sijaan esimerkiksi psykologisia tai psykososiaalisia taitoja selvittäviä testejä.
Kansanedustaja toteaa maahanmuuttoviraston joulukuussa antaman ohjeistuksen heikentävän alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemaa entuudestaan. Jatkossa, jos turvapaikanhakija ilmoittaa ikänsä olevan alle 18 vuotta, mutta henkilö vaikuttaa ”silmämääräisesti ja itsenäisen toimintakykynsä perusteella arvioiden aikuiselta, voidaan hänet kahden virkamiehen yhtäläisen arvion perusteella majoittaa aikuisille tarkoitettuun vastaanottokeskukseen”.
Andersson katsoo yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden jäävän hyvin haavoittuvaan asemaan, sillä nuori ei todennäköisesti osaa myöskään huolehtia oikeusturvastaan.
– Pelkästään fyysisen olemuksen perusteella tehtävän alustavan iänmäärityksen perusteella alaikäinen voidaan nyt jatkossa ohjata suoraan aikuisille tarkoitettuun vastaanottokeskukseen ilman mahdollisuutta edes koskaan keskustella edustajan ja hänen kauttaan oikeusavustajan kanssa. Hänelle ei anneta edes keinoja valittaa tästä aikuisen tekemästä ulkonäköarviosta.
Kansanedustaja kysyy ”mitä ministeriö aikoo tehdä maahanmuuttoviraston ohjeistuksen uudistamiseksi tai peruuttamiseksi niin, että se takaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeudet ja lapsen edun turvaamisen kaikilta osin, aikooko ministeriö selvittää sellaisten iänmäärityskeinojen käyttöönoton, jotka eivät perustu epävarmoihin lääketieteellisiin selvityksiin ja jos aikoo, niin millä aikataululla edellä mainitut asiat tapahtuvat”.
