Vasemmistoliiton sisäinen Nato-kannatus on noussut vauhdilla Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa. Myös puheenjohtaja Li Andersson kertoo oman Nato-ajattelunsa olevan muutoksessa.
Andersson kirjoitti alkuvuonna blogissaan, että puolue ei aio olla mukana hallituksessa, joka veisi Suomen Natoon.
– Oma ajatteluni on muutoksessa kyllä. Ehkä suurin muutos on se – mistä nyt keskustellaan ja mikä mielestäni on relevantti kysymys – että jos tämä oli mahdollista Ukrainassa, niin miksi se ei voisi olla mahdollista täällä, Andersson sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa.
– Jos tämä teoreettinen tilanne kävisi toteen, niin jäisikö Suomi silloin yksin ja minkä tyyppistä tukea silloin saisimme? Samaan hengenvetoon on syytä todeta, että Suomi ja Ukraina eivät ole samassa asemassa.
Andersson näkee ydinasepelotteen Nato-jäsenyyden suurimpana hyötynä. Haittapuolena Suomen ja Venäjän suhteet heikentyisivät entisestään.
– Tämä tarkoittaa enemmän jännitteitä, enemmän vastakkainasettelua, mahdollisesti eri tyyppisiä provokaatioita rajalla ja esimerkiksi kyberhyökkäyksiä. Tilanne on erityisen vaarallinen niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu ja on olemassa riski sodan eskalaatiolle, Andersson sanoo.
Hänen mukaansa vasemmistoliiton puoluevaltuustossa ei viikko sitten pidetty puheenvuoroja, joissa vaadittiin Nato-jäsenyyden säilyttämistä kynnysehtona hallitusyhteistyölle. Osa toimijoista kuitenkin piti Nato-jäsenyyttä edelleen hyvin huonona vaihtehtona.
Myös toisenlaisia ääniä kuitenkin kuului.
– On myös puolueen aktiiveja, jotka ovat ilmoittaneet, että he ovat muuttaneet näkemyksensä myönteiseksi Natolle, heillä ei ole enää minkäänlaista luottoa Venäjän hallintoon ja he pelkäävät sitä vaihtoehtoa, että Suomi jäisi pahimman sattuessa yksin.
