Opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoittaa Nykypäivässä. Hän kertoo yliopistomaailmassa vaikuttavien tulevaisuutta koskevasta syvästä huolesta, kun ”mielipidemittausten mukaan Suomen suosituimman puolueen edustajat hyökkäsivät Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätöksiä kohtaan”.
– On täysin poikkeuksellista, että laaja joukko kansanedustajia kyseenalaistaa perusteet, joilla tiedemaailman sisällä päätetään tieteellisen tutkimuksen rahoituskriteereistä. Vielä erikoisempaa on, että perussuomalaisten hampaissa oli nimenomaan holokaustin tutkimukseen myönnetty rahoitus, Li Andersson toteaa.
– Yhtä poikkeuksellista on, että suomalainen eduskuntapuolue vaatii kansanryhmää kiihottamista vastaan koskevien pykälien poistoa rikoslaista. Poisto tarkoittaisi käytännössä, että uskonnollisten tai etnisten vähemmistöjen julkinen solvaaminen ja halventaminen tulisi sallituksi. Käytännössä pykälien poistaminen olisi mahdotonta, kun huomioi Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Andersson huomauttaa, että suuret kansainväliset ihmisoikeussopimukset luotiin toisen maailmansodan jälkeen tavoitteena varmistaa, ettei holokaustin kaltainen rikos voisi enää koskaan toistua.
– Nyt elämme aikaa, jolloin Suomen suosituin puolue vaatii näiden kauheuksien estämiseksi luotujen pykälien poistoa, hän toteaa.
Puoluejohtajan mukaan ”emme voi vain seurata hiljaa sivusta poliittisen keskustan lipuessa kauas äärioikealle”.
– Sijaitsipa puolue poliittisen kartan vasemmalla tai oikealla laidalla, jokaisella ihmisoikeuksiin, sananvapauteen, yhdenvertaisuuteen ja akateemiseen vapauteen sitoutuneella puolueella on edessään valinta sen suhteen, onko se valmis tekemään yhteistyötä liikkeiden ja voimien kanssa, jotka eivät ihmisoikeuksia kunnioita.
