Kokoomuksen, RKP:n ja Liike Nytin eduskuntaryhmät ovat sitä mieltä, että puolustusliitto Naton jäsenyys lisäisi nyt Suomen turvallisuutta. Liittymisen puolesta liputtivat kuitenkin vain kokoomus ja RKP. Vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmissä oltiin puolestaan päinvastaista mieltä ja todettiin suoraan, että Naton jäsenyys ei lisäisi Suomen turvallisuutta. Tällä linjalla oli myös perussuomalaisista erotettu ja oman ryhmän perustanut Ano Turtiainen. Muiden eduskuntaryhmien johtajien kannat vaihtelivat, ja kysymykseen siitä, lisäisikö jäsenyys turvaa vai ei, ei tullut suoraa vastausta.
Asia ilmenee Verkkouutisten ulko- ja turvallisuuspoliittisesta kyselystä. Siinä eduskuntaryhmien puheenjohtajilta kysyttiin sähköpostitse Nato-jäsenyyden vaikutuksen lisäksi Venäjän uhasta sekä EU:n pakotteista ja turvatakuista. Kyselyn Venäjää ja EU-pakotteita koskeva osa julkaistaan maanantaina.
Ryhmyreitä pyydettiin vastaamaan kysymyksiin kyllä tai ei sekä perustelemaan kantansa lyhyesti. Tämä osoittautui osalle vastaajista hankalaksi.
Perussuomalaisten ryhmyri Ville Tavio esimerkiksi perusteli epäsuoria vastauksiaan sillä, että kysymykset olivat ”mustavalkoista kyllä-ei-journalismia” ulkopoliittisista linjoista. Osa vastaajista taas kertoi kantansa Nato-jäsenyyteen eikä siihen, lisäisikö jäsenyys heidän mielestään turvallisuutta vai ei. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki puolestaan vastasi yhdellä tekstillä, jossa kysymyksiä ja vastauksia ei eritelty.
NATO:n turvallisuusvaikutusta ja EU:n turvatakuita käsittelevät kysymykset vastauksineen löytyvät alta. SDP:stä vastaukset antoi ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin sijasta ryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen. Muiden eduskuntaryhmien kohdalla vastaukset antoi puheenjohtaja.
Lisäisikö Naton jäsenyys nyt Suomen turvallisuutta?
SDP, Kristiina Salonen
Nykyiset valintamme takaavat Suomen turvallisuuden tässä turvallisuusympäristössä. Suomella on jatkuva kansallinen liikkumatila ja mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti. Turvallisuusympäristön muutoksia arvioidaan reaaliaikaisesti, ja tarvittaessa reagoidaan niihin.
PS, Ville Tavio
En kannata Suomen hakemista sotilasliitto Naton jäseneksi nykytilanteessa, mutta Suomen on kuitenkin tarkkailtava tilannetta
Kokoomus, Kai Mykkänen
Kyllä. Suomalaisten kannattaa varmistaa kyseenalaistamaton paikka osana länttä. Se tarkoittaa tiivistyvää yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltain kanssa. Kokoomus kannattaa täysjäsenyyttä, jonka väitän vaikeuttavan Venäjä-suhteitamme vähemmän kuin usein pelätään.
Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin huolehtia EU:n yhtenäisyydestä ja toimintakyvystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Venäjä ei ole enää suurvalta maailmanlaajuisessa liigassa ja eurooppalaisessa pelissäkin Venäjä on heikkenevä voima. Venäjän on vuosi vuodelta vaikeampi pelata saman kokoluokan merkeillä kuin Kiinalla on tarjota.
Keskusta, Antti Kurvinen
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kehittää kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa omista lähtökohdistaan käsin.
Vihreät, Emma Kari
Ei. Jokaisella maalla on oikeus tehdä omat puolustuspoliittiset ratkaisunsa. Vihreät ei näe Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on jatkuvasti seurattava.
Vasemmistoliitto, Paavo Arhinmäki
Ei. Suomen Nato-jäsenyys ei lisäisi turvallisuutta vaan pikemminkin loisi lisää jännitteitä. On hyvä, että on Suomen ja Ruotsin kaltaisia sotilaallisesti liittoutumattomia maita.
RKP, Anders Adlercreutz
Kyllä. Natolla on omat haasteensa, mutta Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin johdolla voimme toivoa, että Yhdysvaltojen Nato-politiikka olisi jatkossa vakaampaa. Suomelle on tärkeää kehittää läheistä Nato-kumppanuutta, yhdessä Ruotsin kanssa. On selvä, että Suomi jo nyt nähdään osana Nato:n lähipiiriä. Jäsenyys yhdessä Ruotsin kanssa selkeyttäisi kuitenkin vallitsevaa todellisuutta ja lisäisi alueen vakautta. Ainoastaan Nato-jäsenyys antaa Suomelle käyttöön Naton 5. artiklan mukaisen yhteisen turvan. RKP:n kannattama Nato-jäsenyys vaatii kansalaisten laajaa tukea.
KD, Päivi Räsänen
Naton jäsenyysprosessin käynnistämisen lyhyen aikavälin vaikutukset Suomen turvallisuuteen olisivat arvaamattomat. Se voisi myös heikentää tilannetta. Pitkällä aikavälillä turvallisuustilanne saattaisi toki vakaantua. Suomen turvallisuuden perusta on koetellusti itsenäinen ja uskottava puolustuskyky sekä vahvat yhteistyösuhteet läntisten kumppanien kanssa, mukaan lukien Nato, EU, Pohjoismaat.
Liike Nyt, Harry Harkimo
Kyllä. Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta, mutta myös kustannuksia. Eikä ole tällä hetkellä ajankohtainen.
Ano Turtiainen
Ei lisäisi. Suomi tekee jo Naton kanssa hyvää yhteistyötä ja se riittää. Suomen pitää panostaa omaan uskottavaan puolustukseen.
Ovatko EU:n turvatakuut nykyisellään riittävät vai pitäisikö niitä kiristää tai loiventaa?
SDP, Kristiina Salonen
Sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on tärkeä. EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä jatketaan keskusteluja. Saamme pyytäessämme apua ja annamme tarvittaessa apua EU:ssa, omaan päätökseemme perustuen.
PS, Ville Tavio
Euroopan maat muodostavat yhdessä keskeisen turvallisuusyhteisön, mutta en lisäisi EU:n sotilaallista ulottuvuutta. Yhteinen tilannekuva ja harjoitukset ovat silti suotavia. EU-tason ja muussa kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä huomiota tulee kiinnittää siihen, että niistä saadaan lisäarvoa kansallisen puolustuksen tavoitteille.
Kokoomus, Kai Mykkänen
Pitäisi selventää. Lissabonin sopimus velvoittaa muut EU-maat auttamaan, jos jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tarvitaan yhteisymmärrys siitä, mitä artikla todella tarkoittaa. Onko kyse sotilaallisesta avusta, taloustuesta ruoka-avusta vai jostain muusta.
Peräänkuulutamme Euroopalle selkeämpää yhteistä otetta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Puolustusunionin rakentaminen on minusta meidän sukupolvemme keskeinen tehtävä. Lisääntynyt puolustusyhteistyö ei kuitenkaan korvaa Natoa, jonka kautta syntyvä trans-atlanttinen liitto on kaiken turvallisuutemme ydin.
Keskusta, Antti Kurvinen
EU:n turvatakuut on kirjattu sopimuksiin ja ovat turvallisuusyhteisön ydintä. On tärkeää, että ne toimivat kaikissa olosuhteissa.
Vihreät, Emma Kari
Kyllä. Turvatakuut vahvistavat unionin sisäistä solidaarisuutta ja roolia turvallisuusyhteisönä. Lausekkeiden soveltamiseen olisi kuitenkin hyvä saada vielä selkeyttä. Meille on tärkeää, että Suomi saa pyytäessä apua ja, että Suomi antaa tarvittaessa apua toiselle jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille. Vihreät näkee pysyvän puolustusyhteistyön syventämisen tärkeänä.
Vasemmistoliitto, Paavo Arhinmäki
(ei vastausta)
RKP, Anders Adlercreutz
Kyllä. EU:n turvatakuut eivät yksinään takaa Suomen turvallisuuden. Koska suuri osa EU-maista huolehtii puolustuksestaan Naton katon alla, on tuskin tarkoituksenmukaista rakentaa rinnakkaisia kaistoja. On myös tärkeää muistaa, että EU-jäsenenä Suomi ei ole puolueeton. Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tämä pitäisi ymmärtää paremmin.
KD, Päivi Räsänen
EU:n turvatakuita koskeva artikla on sinänsä kattava ja velvoittava: ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin”. Turvatakuita ei ole kuitenkaan käytetty kuin Ranskaan kohdistuneen terrori-iskun kohdalla. Turvatakuiden käytön mahdollisuuksista tarvittaisiin EU:ssa ”katekismus” – yhteinen selkeyttävä selitys, mitä artiklalla tarkoitetaan ja miten ja milloin sitä käytetään.
Liike Nyt, Harry Harkimo
EU:lla on tällä hetkellä sellaiset turvatakuut, jotka se pystyy vastaamaan. Enempään on tarvetta, mutta ei tarpeeksi poliittista tahtoa ja resursseja.
Ano Turtiainen
EU tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa ja meidän etu on jättää EU ensimmäisten, eikä viimeisten joukossa.
Edit. 14.2.2021 09.14 Lisätty Ano Turtiaisen vastaukset
