Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos politiikassa ei tiedosteta ensi vaalikaudella pitkäaikaista julkisen talouden vahvistamisen tarvetta.
– Jos vuosina 2019-23 ei tehdä mitään julkistaloutta vahvistavia päätöksiä, niitä joudutaan tekemään pakon edessä ja tukalammin ehdoin 2020-luvun loppupuolelta alkaen, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.
– Kun pakon edessä säästetään, saavutettua etua kumartava poliittinen järjestelmämme ei ole kovin hyvä priorisoimaan vaan säästetään sellaisestakin, mikä olisi tarpeellista tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta, hän jatkaa.
Vartiainen listaa kirjoituksessaan Suomen julkisen talouden realiteetteja. Julkistalous on toistaiseksi osapuilleen tasapainossa ja tilanne on hänen mukaansa olennaisesti parempi lähtökohta kuin missä oltiin nykyisen hallituksen aloittaessa. Tämä ei kuitenkaan kestä.
– Julkistalouden tilanne heikkenee ensi vuosikymmenellä kuitenkin todennäköisesti merkittävästi, väestön ikääntymisen vuoksi. Aktiivisessa työiässä olevien määrä ei kasva, ja suuret ikäluokat tulevat paljon hoiva- ja terveydenhoitomenoja edellyttävään ikään, Juhana Vartiainen muistuttaa.
Ilman korjausliikkeitä julkinen talous alkaa velkaantua kiihtyvästi jo 2020-luvun lopulla. Syynä ovat etenkin terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitomenojen kasvu – noin 4,5 prosenttia bkt:sta vuosina 2017-2070 – sekä korkomenojen kasvu.
– Tulevaisuudessa uhkaavan kiihtyvän velkaantumisen toinen ilmiasu on kestävyysvaje, jonka valtiovarainministeriö arvioi vajaaksi neljäksi prosentiksi bruttokansantuotteesta eli noin 8-9 miljardiksi. Sen verran nykyistä vahvempi pitäisi siis julkistaloutemme olla nyt, jotta olisimme jo etukäteen varautuneet ikääntymisestä aiheutuvaan julkistalouden heikkenemiseen, Juhana Vartiainen toteaa.
Hän huomauttaa, ettei tähän tarvitse varautua heti etukäteen. Vastuullinen talouspolitiikka olisi hänen mukaansa kuitenkin sellaista, että julkistalouden rakenteellista tilaa pyrittäisiin parantamaan hieman joka vuosi.
Tätä ei tiedosteta
Juhana Vartiaisen mielestä seuraava hallituskausi on poliittisesti haastava.
– Eduskunnassa ja politiikassa on laajasti sellaista tunnetta, että on aika vihdoin taas päästä politiikan “normaalitilaan” uusia etuuksia jakamaan, kun talouden tila on normalisoitunut.
Vartiaisen mukaan uusi normaali tarkoittaa ikääntyvässä kansantaloudessa todellisuudessa jatkuvaa pientä kiristämisen tarvetta.
– Pelkään, että kaikki poliittiset puolueet eivät oikein tiedosta tätä. Puolueiden puheissa vilisee jo valtavia uusia menosatsauksia, ja jonkinlaista yksimielisyyttä vallitsee kalliista hävittäjähankinnoista.
Juhana vartiainen muistuttaa kuvaamiensa laskelmien lähtevän siitä, että talous pysyy trendikasvullaan.
– Suhdannevaihtelut ovat kuitenkin yleensä epäsymmetrisiä ja taantumat runtelevat enemmän kuin mitä nousukaudet kompensoivat, hän varoittaa.
Seuraavissa hallitusneuvotteluissa tulee Vartiaisen mielestä siksi asettaa tavoitteeksi, että julkistaloutta vahvistetaan rakenteellisesti hallituskauden 2019-23 aikana esimerkiksi 2 prosentilla bkt:sta eli noin 4,5 miljardilla eurolla.
– Siksi kaikkien kannattaa miettiä jo nyt “säästölistoja”, vaikka kuinka eläisimme korkeasuhdannetta.
