Länsiväylän mukaan Helsingissä lääkärin kiireettömälle vastaanotolle on keskimäärin 31 päivän jono ja Vantaalla 54 päivän jono, Espoossa jono on peräti 73 päivää. Oulussa jonotetaan 17 päivää, Turussa 22, Tampereella 28 ja Jyväskylässä 31 päivää.
Suurten kaupunkien ulkoistetuilla terveysasemilla on sen sijaan vain viiden päivän keskimääräinen jono. Lyhyitä jonoja selittää yksityisten terveysyritysten mukaan se, että ne toimivat eri tavalla kuin julkiset terveysasemat.
– Yksityinen puoli innovoi nopeammin, käyttää digitalisaatiota nopeammin ja rakentaa nopeammin uusia palvelumalleja. Julkisella puolella nämä kehityskaaret ovat hitaampia, Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho sanoo Länsiväylälle.
Ihon mukaan Terveystalon konsepti pohjautuu tiimityömalliin, jossa tavoitteena on hoitaa asiakas mahdollisimman nopeasti loppuun asti.
– Sillä on saatu ihan dramaattisia lyhennyksiä hoitoonpääsyyn ja siihen, että asiakas saa sen, mitä on tullut hakemaan, hän sanoo.
Mehiläisen Markku Närenevan mukaan jonoissa ei ole kysymys pelkästään resursseista vaan myös siitä, miten terveyskeskustyö on järjestetty. Hänen mukaansa Mehiläinen on saanut hyviä tuloksia muun muassa kehittämällä työn organisointia ja johtamista, ottamalla käyttöön digitaalisia palveluja ja panostamalla henkilöstön viihtyvyyteen ja koulutukseen.
