Koronakriisi on lisännyt suomalaisten halua suojautua asuntolainojen korkojen nousulta. Kun vuonna 2018 vain noin 15 prosenttia Danske Bankin asiakkaista otti uuteen lainaansa kiinteän koron tai korkoputken, heti koronan alkamisen jälkeen osuus nousi yli 40 prosenttiin. Nyt suojauksen ottaa reilu kolmannes uusien lainojen ottajista.
– Viime aikoina puheet inflaation noususta ovat saaneet monet miettimään korkojen nousun mahdollisuutta. Suurempi syy löytyy kuitenkin koronakriisistä, joka on saanut suomalaiset hakemaan taloudellista mielenrauhaa asumismenoja vakiinnuttamalla, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Koronakriisi lisäsi myös asuntolainojen lyhennysvapaita. Lyhennysvapaiden ottaminen nousi voimakkaasti keväällä 2020, kun koronan leviäminen aiheutti epävarmuutta. Viime vuoden maaliskuun alussa noin kolme prosenttia Danske Bankin asiakkaista oli lyhennysvapaiden piirissä. Osuus nousi nopeasti, sillä kesäkuussa se oli 14 prosenttia.
– Kotitaloudet eivät elä sellaisessa epävarmuudessa kuin keväällä 2020, jolloin moni haki lyhennysvapaata varmuuden vuoksi. Tämä näkyy lyhennysvapaalla olevien asiakkaiden määrän laskussa. Tämä ei ole kuitenkaan koko kuva, sillä on pieni joukko suomalaisia, joilla on esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden takia hankaluuksia maksaa lainaansa, Laine-Tolonen sanoo.
Asuntokaupassa kova kysyntä
Koronakriisi hidasti aluksi asuntokauppaa, mutta on alun jälkeen jopa lisännyt halua vaihtaa asunto. Tämä näkyy myös Danske Bankissa, jossa myönnettyjen lainojen määrä nousi erityisesti loppuvuodesta.
– Tämän lisäksi asiakkaiden käyttäytymisestä voi nähdä asuntomarkkinoiden olevan nyt tilanteessa, jossa ostettavaa ei välttämättä löydy. Olemme huomanneet, että on joukko asiakkaitamme, jotka ovat myyneet asuntonsa, mutta eivät ole vielä löytäneet uutta, Laine-Tolonen kertoo.