Maahanmuuttoviraston käytäntöä afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla on päivitetty YK:n pakolaisasiain valtuutetun UNHCR:n julkaisemien ohjeistusten takia.
UNCHR julkaisi elokuun lopussa suuntaviivansa koskien Afganistanista kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia.
Maahanmuuttovirasto toteaa tiedotteessaan, että viraston aiempi linjaus on vastannut hyvin pitkälti UNHCR:n tuoreita suuntaviivoja. Muutoksia tulee siihen, miten sisäisen paon mahdollisuutta Kabuliin arvioidaan. Sisäisellä paolla tarkoitetaan sitä, voiko hakija asettua asumaan muualle kotimaassaan, jos häntä uhkaa kotialueellaan vaino tai vakava haitta.
Virasto keskeytti päätöksenteon afganistanilaisille turvapaikanhakijoille väliaikaisesti siksi aikaa, kun arviota tehtiin. Nyt päätöksentekoa jatketaan.
Maahanmuuttoviraston mukaan UNHCR:n tuoreissa suuntaviivoissa ei esitetä sellaista johtopäätöstä, että turvallisuustilanne kaikkialla Afganistanissa olisi niin vaikea, että kaikki maahan palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi.
– Tämä vastaa myös Maahanmuuttoviraston aikaisempaa linjaa, joka ei nyt muutu: kansainvälistä suojelua ei myönnetä sillä perusteella, että henkilö on kotoisin Afganistanista, vaan sille on oltava henkilökohtaiset perusteet, tiedotteessa todetaan.
UNHCR toteaa kuitenkin, että tietyissä osissa Afganistania turvallisuustilanne voi olla niin vakava, että sinne ei voida edellyttää kenenkään palaavan. Myös Maahanmuuttoviraston arvion mukaan maassa on useita alueita, joilla väkivalta on niin äärimmäistä, että kuka tahansa alueelle palaava olisi vaarassa joutua sen kohteeksi.
UNHCR ei ota tarkemmin kantaa siihen, missä tällaisia alueita sijaitsee, vaan Afganistanin turvallisuustilannetta käsitellään lähinnä koko maata koskevalla yleisellä tasolla. Maahanmuuttoviraston arvio Afganistanin tilanteesta on piirikuntakohtainen, ja se perustuu EU-direktiiveihin, kansalliseen lainsäädäntöön sekä velvoittavaan oikeuskäytäntöön.
Maahanmuuttovirasto huomauttaa, ettei UNCHR esitä sellaista johtopäätöstä, että Kabulissa esiintyvä väkivalta olisi niin äärimmäistä, ettei kukaan voi palata kaupunkiin.
– KHO linjasi viraston mukaan kesäkuussa 2018, ettei Kabulin yleinen turvallisuus- ja humanitaarinen tilanne ole sellainen, että yksin se asettaisi kaupunkiin palaavan vakavaan ja henkilökohtaiseen vaaraan. KHO:n arvion mukaan yksittäisen henkilön riski joutua väkivallan uhriksi Kabulissa on edelleen suhteellisen pieni, virasto huomauttaa.
Aiempi linja muuttuu siltä osin, että sisäistä pakoa Kabuliin harkitaan ainoastaan rajatuissa tapauksissa. Sisäisellä paolla tarkoitetaan harkintaa siitä, voiko kansainvälisen suojelun tarpeessa kotialueellaan olevan henkilö asettua asumaan muualle kotimaassaan.
UNCHR:n mukaan sisäinen pako Kabuliin ei yleisesti ole mahdollista ja asiaa on arvioitava yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla.
Maahanmuuttovirasto katsoo, että sisäistä pakoa Kabuliin voidaan lähtökohtaisesti harkita vain kahden hakijaryhmän kohdalla.
Ne ovat ”terveet ja työkykyiset naimattomat miehet, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia” ja ”työikäiset, terveet ja lapsettomat avioparit, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa”.
