Erityisesti Sdp:ssa välejä kuumentaneen lakialoitteen allekirjoittaneita kansanedustajia oli lopulta 90.
Joulukuussa heitä uutisoitiin olleen yli sata. Verkkouutiset uutisoi tammikuussa ensimmäisenä nimien takaisin vetäjistä ja sekaannuksista.
Viralliselta nimeltään aloite on ”laki ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta ja -vuokrauksesta”.
– Lakialoitteen ympärille syntynyt ilmapiiri on ollut valitettavalla tavalla vääristelevä ja leimaava, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Suna Kymäläinen (sd.) totesi lähetekeskustelun aluksi.
Suna Kymäläinen kiitti ”jäljellä olevia” 90 kansanedustajaa. He voivat hänen mukaansa ryhdikkäästi seistä asian takana.
Monet muut eivät Kymäläisen mukaan sen sijaan ole lukeneet aloitetta tai sen perusteluja tai perehtyneet nykyiseen tilanteeseen tai historiaan.
Kolmas kielteinen vaihtoehto on hänen mukaansa ollut ”ulkoa syötetty asenne tai käyttäytymismalli, millä tämän aloitteen keskeisin sisältö kaiken poliittisen propagandan ja mustamaalauksen keinoin on yritetty häivyttää”.
– Ainakin saadaan sen ensimmäinen allekirjoittaja näyttämään taitamattomalta, Suna Kymäläinen totesi vastoinkäymisistä.
Kymäläisen mukaan aloitteeseen ”on meillä sotkettu ihmisvastaisuus”, mutta historiankirjoitus aikanaan tulee todistamaan aloitteen vakaasti harkiten tehdyksi.
Hänen mukaansa jäljelle jääneet kansanedustajat ”eivät ole säikähtäneet joidenkin toimijoiden suhteetonta ja aloitetta väärillä ja sen sisältöön kuulumattomilla asioilla leimaamista”.
Kymäläisen mukaan venäläisetkin katsovat, että ”miksi ihmeessä emme arvosta maatamme, vaan annamme kaiken olla kaupan. Kyse on isänmaallisesta omanarvontunnosta. Tällainen tunne on ylpeys venäläiselle ja suoraan sanoen kadehdin, ettei meidän selkärankaamme periydy samaa isänmaan rakkautta kuin heillä äiti Venäjää kohtaan on”.
Suna Kymäläisen mielestä julkisuus on ollut kohtuutonta ja loukkaavaa venäläisiä kohtaan siksikin, että heillä on duumassa vastaava aloite käsittelyssä.
– Kuka kertoo minulle, miksi tämä ei ole keskustelun ja hämmästelyn aihe, joka aiheuttaisi Suomen ja Venäjän välille hämminkiä ja vahinkoa? Miksi osa meistä kansanedustajistakin pelkää tai toteaa, että keskustelukin olisi haitaksi?
Taaksepäin
Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen katsoi lähetekeskustelussa, että aloitteen kaltaisia lakeja säätämällä otettaisiin askel taaksepäin. Hänen mukaansa aloite lietsoo ennakkoluuloja.
Grahn-Laasonen sanoi olevansa varma, että ”tulemme vielä keskustelemaan siitäkin, miten saamme venäläisten mielenkiinnon palautettua Suomeen”.
– Vapaampi talous ja ennakkoluuloista vapaampi naapuruussuhde on Suomen etu. Muurien rakentaminen ja kaupan esteiden lisääminen ovat mennyttä maailmaa, Sanni Grahn-Laasonen totesi.
Sen sijaan aloitetta kannattava kokoomuksen Pertti Hemmilä totesi, että ”maa-alueiden säilyminen suomalaisten omistuksessa on tärkeä osa omavaraisuuttamme ja kansallisten etujemme vaalimista”. Hänen mukaansa ostajien taustat ovat ”liian usein hyvinkin epämääräisiä”.
Perussuomalaisten Jussi Niinistö sanoi aloitteen olevan ”pitkälti linjassa” puolueen ohjelman kanssa. Hän toivoi jatkossa joka tapauksessa pidettävän Venäjän kanssa yllä vastavuoroisuuskeskustelua, ”jos ja kun tämä aloite ei johda mihinkään”.
Perussuomalaisten Olli Immonen totesi aloitteen olevan erittäin perusteltu ja kannatettava. Hän totesi venäläisten halunneen ostaa Suomessa maanpuolustuksen kannalta strategisesti tärkeitä kiinteistöjä ja alueita.
– Varsin arvaamattomasti käyttäytyvä Venäjä on ilmoittanut suojelevansa omia kansalaisia vaikka aseellisesti myös maansa rajojen ulkopuolella, Olli Immonen sanoi.
Sdp:n Merja Mäkisalo-Ropponen pahoitteli, että ”allekirjoittajat heti leimataan venäläisvastaisiksi”. Hän sanoi omien venäläisten ystäviensä ymmärtävän aloitteen erittäin hyvin.
Keskustan Esko Kiviranta sanoi aloitteen allekirjoituksen jälkeen mielensä muuttaneiden kansanedustajien määrää ennen näkemättömäksi.
Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne sanoi arvostavansa Suna Kymäläisen aktiivisuutta korkealle ja tarkoitusta varmasti vilpittömäksi. Kalliorinteen puolueesta ei allekirjoittajia aloitteeseen tullut lainkaan, kun Jari Myllykoski veti nimensä pois.
Karjalaiseen evakkosukuun kuuluva Kalliorinne sanoi todella toivovansa, että suomalaiset voivat joskus ostaa maata Venäjältä, mutta hänen mukaansa vastavuoroisuutta ei auteta kieltämällä venäläisiltä maanosto.