East Anglian yliopiston astrobiologit ovat laskeneet, että Maa pysyy asuttavassa kunnossa vielä noin 1,75 miljardia vuotta. Tutkijoiden arvio perustuu Maan etäisyyteen Auringosta ja kuinka kauan Maassa voi olla nestemäistä vettä.
Astrobiologit käyttivät vastikään löydettyjen aurinkokuntamme ulkopuolelta löytyneitä planeettoja eli eksoplaneettoja määrittääkseen sen, kuinka kauan kyseiset planeetat ovat ns. elinkelpoisella vyöhykkeellä.
– Käytimme elinkelpoisen vyöhykkeen konseptia arvioiden tekemiseen. Tämä tarkoittaa planeetan etäisyyttä tähdestä, jolloin lämpötilat planeetalla ovat sellaisia, että siellä voi olla nestemäistä vettä, kertoo tutkimusta johtanut Andrew Rushby East Anglian yliopistosta.
Kun planeetta alkaa olla liian lähellä tähteään – kuten maapallo Aurinkoa – sen lämpötila kasvaa, vesi höyrystyy ja katoaa lopulta kokonaan.
Tutkijoiden arvion mukaan Maa siirtyy liian lähelle Aurinkoa 1,75–3,25 miljardin vuoden päästä, eikä se silloin enää ole elinkelpoisella vyöhykkeellä. Tälle ns. kuumalle vyöhykkeelle joutuminen merkitsee kaiken elämän päättymistä Maassa.
Tutkijat vertasivat Maata kahdeksaan eksoplaneettaan. He havaitsivat, että planeetat, jotka kiertävät massaltaan pienempiä tähtiä, pysyvät kauemmin elinkelpoisella vyöhykkeellä.
Esimerkiksi Kepler 22b-planeetta pysyy elinkelpoisella vyöhykkeellä 4,3-6,1 miljardia vuotta. Gliese 581d sen sijaan köllöttää elinkelpoisella vyöhykkeellä peräti 42,4-54,7 miljardia vuotta.
Tähän mennessä Maan kaltaista planeettaa ei ole vielä löytynyt, mutta tutkijoiden mukaan on mahdollista, että sellainen löytyy kymmenen valovuoden säteeltä. Astronomisessa mittakaavassa läheltä, mutta nykytekniikalla sellaiselle matkaamiseen kuluisi satojatuhansia vuosia.
Jos pitäisi muuttaa, Mars olisi tukijoiden mukaan ehkä paras vaihtoehto. Se on hyvin lähellä ja pysyy elinkelpoisella vyöhykkeellä kuusi miljardia vuotta eli jotakuinkin Auringon elinkaaren loppuun saakka.
Asiaa koskeva artikkeli on julkaistu Astrobiology-lehdessä.
