Jugoslavian hajoamisesta on kulunut lähes 30 vuotta, mutta alueesta itsenäistyneiden valtioiden liittyminen osaksi Euroopan unionia on ollut hidasta. Toistaiseksi unioniin asti ovat ehtineet vain Slovenia ja Kroatia, eikä yksikään alueen valtioista ole tällä hetkellä lähellä jäsenyyttä.
Makedonian pääministerin Zoran Zaevin mukaan EU-jäsenyys on maan pitkän aikavälin tavoite.
– Hallitukseni visio on, että otamme määrätietoisia askeleita kohti Euroopan unionia, Zaev sanoo.
– Makedonialle ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa kuin Euroopan unioni ja NATO.
Makedonian kohdalla matka Euroopan unioniin on kuitenkin pitkä, vaikka viime vuonna julkaistu raportti arvioi maan kyvyn toteuttaa jäsenyyden edellytyksenä olevat uudistukset huomattavasti esimerkiksi Serbiaa ja Montenegroa nopeammin.
Alueen köyhimpiin kuuluva valtiota ei ole kuitenkaan hyväksytty edes jäsenkandidaatiksi. Vuosina 2006-2017 maata hallinneen nationalistipuolue VMRO:n aikana kehitys on pikemminkin vienyt maata kauemmaksi unionista. Ulkomaiset tarkkailijat ovat muun muassa arvioineet korruption yleistyneen VMRO-puolueen alaisuudessa ja Makedonian demokratiakehityksen kääntyneen negatiiviseksi.
Vaikka myös VMRO on kannoiltaan Eurooppa-myönteinen, on lähentymiselle paremmat edellytykset noin vuosi sitten aloittaneen Zaevin vasemmistohallituksen aikana.
Oikeusvaltiokehityksen lisäksi lähentymistä on Makedonian kohdalla hidastanut maan elintaso, joka on Euroopan matalimpia. Pelkona on, että liian nopea yhdentyminen johtaisi laajaan muuttoliikkeeseen köyhästä maasta muualle EU-alueelle.
– Ymmärrämme, että euroatlanttinen integraatio ja reformit kulkevat käsi kädessä.
Laajentuminen jakaa mielipiteitä
Bulgarialaisen europarlamentaarikon Andrey Kovatchevin mukaan Länsi-Balkanin maiden EU-neuvotteluissa pitäisi edetä nykyistä nopeammin. Kovatchev johtaa EU-puheenjohtajamaa Bulgarian delegaatiota Euroopan kansanpuolueen (EPP) europarlamenttiryhmässä
– Makedonia ja Länsi-Balkan ovat osa Eurooppaa ja ne täytyy integroida mahdollisimman nopeasti eurooppalaisiin rakenteisiin. Meidän tehtävämme on kuitenkin vakuuttaa myös Länsi-Eurooppa siitä, että laajeneminen on kaikkien eurooppalaisten yhteisessä intressissä.
Entisen EU:n Makedonian-suurlähettilään Erwan Fouérén mielestä ongelmana on, että aiempien itälaajentumisten hyötyjä ei ole viestitty riittävän hyvin. Hänen mukaansa laajentumien on hyödyttänyt sekä koko unionia että siihen liittyneitä maita. Nykyinen EU:n puheenjohtajamaa Bulgaria suhtautuu laajentumiseen positiivisesti, kuten myös sitä puheenjohtajana seuraavat Itävalta ja Romania.
– Hyötyjen heikko ymmärrys kansalaisten keskuudessa johtaa tilanteeseen, jossa jäsenmaiden hallitukset ovat laajentumiskysymyksessä heikkoja, koska ne eivät halua menettää kannatusta. Tämä johtajien rohkeuden puute on todellinen ongelma.
– Euroopan unionin itälaajentuminen on ollut koko eurooppalaisen projektin suurin ulkopoliittinen onnistuminen.
Fouéré tuntee Länsi-Balkanin alueen hyvin, sillä hän toimi EU-suurlähettiläänä Makedoniassa vuosina 2005-2010 sekä EU-delegaation johtajana Sloveniassa vuosina 2002-2005. Slovenia liittyi Euroopan unioniin hänen kaudellaan vuonna 2004.
Esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on sanonut, että hänen puheenjohtajakaudellaan EU ei laajennu. Fouérén mukaan lausunto otettiin Länsi-Balkanilla vastaan pettyneenä, vaikka mikään alueen valtioista ei tällä hetkellä kolkuttele EU:n portteja.
– Jos EU epäonnistuu Länsi-Balkanilla, se menettää kaiken uskottavuutensa globaalisti, Fouéré lataa.
– Kyseessä on vain 18 miljoonan ihmisen alue, siis pisara valtameressä. Merkitsisi kuitenkin valtavasti, jos tämä alue pystyttäisiin tuomaan osaksi eurooppalaista perhettä.
Oikeusvaltio lähentymisen ytimessä
Pitkän linjan EU-diplomaattina Fouéré on huolissaan sekä EU:n että Länsi-Balkanin kehityksestä, jos lähentymistahti jatkuu yhtä heikkona.
– EU:ssa on ollut vallalla käsitys vakauden suuresta tärkeydestä näissä jäsenyyskandidaattimaissa, mutta samalla ei ole pystytty valvovaan ja suojelemaan oikeusvaltiota.
– Jos ei ole oikeusvaltiota, ei ole olemassa edellytyksiä yhteiskunnan kehitykselle ja liittymiselle osaksi eurooppalaisia rakenteita. Olemme Makedoniassa todistaneet, vaikka huolestuttavia merkkejä oli olemassa jo pitkään, että Euroopan unionin vastaus tilanteeseen on ollut todella heikko.
Fouéré huomauttaa, että EU:n perusarvot ovat uhattuna myös unionin sisällä, eivätkä pelkästään euroskeptisten ja populististen voimien, vaan myös jäsenmaiden johdon toimista.
– He ovat kyseenalaistaneet demokraattisten yhteiskuntiemme peruskiveä, kuten kansalaisyhteiskunnan ja median vapautta.
– Yhteiskunnan vakaus yksin ei ole asia, joka mahdollistaa Länsi-Balkanin valtioiden integroimisen osaksi Euroopan unionia, vaan suurempaa huomiota vaaditaan oikeusvaltion ja demokratian toimivuuteen.
Makedonian kohdalla Fouéré nostaa tikunnokkaan myös europuolueet, erityisesti Euroopan kansanpuolueen, joka on hänen mukaansa suojellut Makedonian nationalistipuolueen VMRO:n johtoa. VMRO on EPP:n tarkkailijajäsen. Nyt oppositioon jääneen puolueen johtohahmot ovat useiden rikostutkintojen kohteena.
– Se lähettää todella negatiivisen viestin kansalaisille, jos Euroopan parlamentin poliittiset johtajat eivät puhu näistä asioista ja ota niihin kantaa.
– Toinen negatiivinen viesti on tullut Euroopan unionin instituutioilta, jotka ovat olleet hitaita puuttumaan Puolan ja Unkarin kehitykseen. Se viestii jäseneksi pyrkiville maille, että he voivat jatkaa epädemokraattisia käytäntöjään ja samanaikaisesti ottaa askeleita kohti unionin jäsenyyttä.
Fouérén mielestä Euroopan unionin täytyy ymmärtää, että asiat eivät ole kunnossa sen lähinaapurissa, ja keskittyä enemmän oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen.
– Makedoniassa on saavutettu paljon vuodessa ja useita tärkeitä lakeja on viety läpi. Kuten tiedämme, pelkkä lain säätäminen ei kuitenkaan riitä, vaan niitä pitää pystyä valvomaan ja implementoimaan käytännössä. Siinä myös EU:lla on iso rooli.
EU:n heikkous luo valtatyhjiön Balkanille
Fouérén mukaan EU on menettänyt valtaansa Balkanilla, koska se on ollut lähentymiskysymyksissä heikko. Valtatyhjiön ovat täyttäneet muut valtiot.
– Yksi on Venäjä, joka on ottanut yhä aktiivisemman roolin alueella, eikä suinkaan tuo positiivista kontribuutiota alueelle. Hyvä esimerkki on kuitenkin, että esimerkiksi Serbiassa on vallalla käsitys, että Venäjä on maan suurin investoija. Se on ihan roskaa, koska EU on.
– Toisia toimijoita ovat Kiina ja Turkki. Kiina on investoinut alueelle paljon, mutta nähtäväksi jää, ovatko investoinnit sellaisia, että ne hyödyttävät aluetta pitkässä juoksussa. Olemme nähneet esimerkiksi Afrikassa, että monet investoinnit ovat sidottuja kiinalaisiin yrityksiin ja niiden yksinoikeuteen esimerkiksi investointien ylläpidossa, mikä ei ole pitkällä tähtäimellä maalle itselleen hyödyllistä.
Länsi-Balkanin maiden EU-integraation puolesta edelleen aktiivisesti puhuva Fouéré nostaa esiin oman kotimaansa Irlannin esimerkin.
– Irlanti oli hyvin köyhä maa, kun liityimme unioniin: korkeat työttömyysluvut, paljon ihmisiä töissä maataloudessa ja köyhyyttä. Katsokaa missä olemme nyt.
Zaev, Fouéré ja Kovatchev puhuivat Young European Federalistien tilaisuudessa Makedoniassa.
