Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) katsoo, että Europol ja sen rajat ylittävä tietojenvaihto on avainasemassa, jotta voidaan torjua vakavaa kansainvälistä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja kyberrikollisuutta.
– Europol tarjoaa jäsenmaille kykyä estää vakavaa rikollista toimintaa. Yhden jäsenvaltion on yksin mahdotonta saada siihen tarvittavia resursseja. Siksi Europolilla on oltava riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Rajat ylittävän vakavan rikollisuuden ehkäiseminen on tärkeää meille kaikille, Talvitie toteaa tiedotteessa.
Talvitie toimi puheenjohtajana Europolin parlamentaarisessa valvontaryhmän (JPSG) kokouksessa Brysselissä 23.-24.9.
Kokouksessa puhuivat muun muassa Europolin pääjohtaja Catherine De Bolle sekä Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Talvitie korostaa, että rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tietojen vaihdon on tapahduttava nopeasti. Operatiivisessa poliisin työssä ei ole aikaa odotella.
Europol on perustettu jäsenvaltioiden tarpeesta estää rajat ylittävää rikollisuutta. Tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten toimintaa terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa.
Europolilla on myös lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä tehtäviä. Nykyisen lainsäädännön tavoitteena on parantaa tietojen vaihtoa jäsenmaiden ja Europolin välillä huomioiden samalla tietosuojan.
– Terrorismin, vakavan rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunta ovat Europolin tärkeitä painopisteitä. Meillä on oltava vahvat, legitiimit ja läpinäkyvät keinot realistisesti ehkäistä rajat ylittävää rikollisuutta, Talvitie kertoo.
Europolin parlamentaarinen valvonta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklaan, jonka mukaan Europolin toimintaa valvoo Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.
JPSG:ssä ovat edustettuina jäsenmaiden kansalliset parlamentit sekä Euroopan parlamentti. JPSG vastaa Europolin toimien poliittisesta valvonnasta, mukaan lukien vaikutukset perusoikeuksiin ja -vapauksiin.
Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestetty kokous oli järjestyksessään viides.
