Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n perustaja, presidentti Martti Ahtisaaren ja järjestön hallituksen puheenjohtaja Alexander Stubbin mukaan panostus rauhavälitykseen on hiipunut, vaikka se on kymmenen viime vuoden aikana tunnustettu enenevässä määrin tehokkaaksi ja edulliseksi keinoksi puuttua konflikteihin ja niiden juurisyihin.
− Kansainvälisen yhteistyön mureneminen on viemässä pohjaa rauhanvälityksen aikaansaamalta edistykseltä. Maailman päättäjillä ei ole poliittista tahtoa puuttua konflikteihin, joista on tullut yhä monimutkaisempia, Martti Ahtisaari ja Alexander Stubb kirjoittavat Helsingin Sanomien julkaisemassa kirjoituksessaan.
Työtä väkivaltaisten konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan heidän mukaansa nyt enemmän kuin koskaan.
− Suurvaltapolitiikka, itsevaltaisuus, epäoikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka heijastuvat muun muassa sotiin Syyriassa ja Jemenissä. Viime vuosina suurvaltapolitiikan nousu ja kansainvälisen tilanteen kiristyminen ovat panneet rauhanvälityksen koetukselle. Kouriintuntuvin esimerkki tästä on YK:n turvallisuusneuvoston kyvyttömyys puuttua esimerkiksi Syyrian ja Jemenin sotiin.
− Populismin jyllätessä liian monet poliitikot keskittyvät sisäpoliittisten irtopisteiden kalasteluun kansainvälisen yhteistyön sijaan. Kovat toimet, kuten asevoimien vahvistaminen, ovat usein valtioiden ensisijainen keino vastata turvallisuushuoliinsa. Pehmeämmät ja tosiasiassa toimivat keinot, kuten konfliktien ratkaiseminen rauhanvälityksen keinoin, jäävät helposti taka-alalle, Ahtisaari ja Stubb sanovat.
Suomi ollut rauhavälityksen edistäjä
Rauhanvälitys sai paljon julkisuutta 10 vuotta sitten, kun presidentti Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Ahtisaaren ja Stubbin mukaan palkinto antoi Suomelle merkittävää ulkopoliittista painoarvoa ja uskottavuutta. Suomi on heidän mukaansa järjestelmällisesti rakentanut alalla yhteistyötä ja verkostoja muiden maiden kanssa.
− Pienille valtioille, kuten Suomelle, rauhanvälitys on kustannustehokasta ja fiksua politiikkaa. Esimerkiksi konfliktinratkaisujärjestö CMI:n rauhanvälityskierroksen kulut lasketaan vain kymmenissä tuhansissa euroissa. Samaan aikaan maailmassa käytetään aseisiin useita miljardeja euroja päivässä.
Rauhanvälityksessä keskeisen vuoropuhelun merkitystä ei Ahtisaaren ja Stubbin mukaan nykyisin ymmärretä riittävästi.
− Vuoropuhelu on merkittävä osa rauhanvälitystä, sen avulla luodaan luottamus osapuolten välille. Luottamuksen rakentamiselle olisi nyt tarvetta enemmän kuin koskaan. Puute on poliittisesta tahdosta ja hieman myös taidosta.
− Kansalaiset eivät voi paeta vastuutaan valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen taakse. Heidän tulee vaatia politiikkaa, joka edistää rauhaa, Ahtisaari ja Stubb päättävät.
