Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan työllisyystoimien ja tuottavuuden kasvattamisen välttämättömyydeltä ei kannata ummistaa silmiään.
Hän vertaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan koronakriisiä 1990-luvun lamaan ja finanssikriisiin. Tämän hetken ennusteiden mukaan näyttää hänen mukaansa siltä, että talouden tasapainottaminen kestää edellisten lamojen tapaan kymmenen vuotta.
Silloinkaan velkaantumista ei saada pysähtymään, vaan ainoastaan velkasuhteen kasvu taitettua.
– Tämä kertoo nykytilanteen vakavuudesta, Vanhanen toteaa.
– Kaikki ennusteet kertovat, että kansantulomme romahtaa samassa mittakaavassa kuin kahdella edellisellä kerralla.
Pandemian vaikutusten pitkittyminen riippuu hänen mukaansa kotimaassa tehtävistä toimista ja viennistä. Niistä jälkimmäinen on hänen mukaansa ratkaiseva.
– Keskellä kiivasta EU:n elvytyspakettia koskevaa keskustelua sanon tämän niin suoraan kuin kokemuksellani osaan: eteläisen Euroopan suurten talouksien elpyminen vaikuttaa suoraan erityisesti Saksan ja muiden meille tärkeiden vientimaiden elpymiseen, ja ne taas ratkaisevat meidän pärjäämisemme, Vanhanen sanoo.
– Mitä nopeammin yhteinen talousalueemme käynnistyy, sitä pienemmäksi ja lyhyemmäksi muodostuu koronan velkahäntä.
1990-luvun lamaan verrattuna Suomen ikärakenne on Vanhasen mukaan epäedullisempi. Tuolloin esimerkiksi suuret ikäluokat olivat hänen mukaansa ”vahvassa iskussa ja olivat tärkeänä tekijänä luomassa uuden teknologian läpimurtoa ja muun muassa Nokian menestystä”.
Vaikka teknologiset läpimurrot ja kansainvälinen menestys ovat avainasemassa, on kriisistä selviäminen Vanhasen mukaan kuitenkin aiempaa riippuvaisempi Suomessa tehtävistä toimista työllisyyden parantamiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi.
