Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virenin mukaan EU:ssa parhaillaan neuvottelussa olevalla koronaelvytyspaketilla ei ole koronan tai viennin kanssa niin paljon tekemistä, kuin on annettu ymmärtää. Hänen mukaansa elvytys ei koske koko Eurooppaa, vaan on ennemminkin tulonsiirto Pohjois- ja Länsi-Euroopan mailta Etelä- ja Itä-Euroopan maille.
– Ongelma on siinä, että avun suurimmat vastaanottajat ovat Suomen viennin kannalta lähes merkityksettömiä (Kreikan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Romanian) yhteenlaskettu osuus Suomen viennistä (vientituloista) on (oli 2019) maksutasetilaston mukaan vain 5.3 %, hän sanoo blogikirjoituksessaan Uudessa Suomessa.
Virenin mukaan on vaikea nähdä, että Suomen kokonaisvienti voisi kasvaa olemalla nettomaksaja. Hänen mukaansa tilannetta ei muuta, vaikka lahjoitusosuudet tulisivatkin etupainotteisesti.
– Saamme ehkä joitain lahjoja (ehkä 3.5 Mrd.) mutta jos maksut ja vastuut ovat 13 Mrd., mikään taloudellinen kalkyyli ei tuota tulosta, jonka mukaan elpymispaketti elvyttää Suomen taloutta. Jos joku pystyy sellaisen loihtimaan, niin kiireenvilkkaan vain pääuutisiin.
Virenin mukaan tuloja ollaan nyt siirtämässä EU:ssa viennin kannalta väärään suuntaan, mikä johtaa viennin supistumiseen ja tuonnin kasvuun.
– Jos Eurooppa menettää vientimarkkinoita maailmalla, miten me voidaan perusteella nimenomaan viennillä EU:n elpymispakettia.
Paljon uskottavampi selitys onkin Virenin mukaan Italian ja Espanjan pankkien surkea kunto, joka estää terveen rahoitustoiminnan.
– Tällaisessa tilanteessa luulisi luontevan ratkaisun olevan osittainen velkojen anteeksianto (Kreikan 2011 malliin). Ongelma vaan on siinä, että tämä operaatio koskisi kipeästi ranskalaisia (ja osin myös saksalaisia) pankkeja. Siksi pallo yritetään potkaista naapuritontille.
