Eduskunnassa on hämmästelty sisäministeriön selvitystä, jossa ehdotetaan oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämistä kielteisen päätöksen saaneille, mutta Suomessa työllistyneille turvapaikanhakijoille.
Toisessa ministeriön selvityksessä pohditaan, pitäisikö oleskelulupa myöntää vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen. Ratkaisun on arvioitu koskevan noin 3 000 henkilöä.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauman mukaan asia koskee koko järjestelmän legitimiteettiä ja uskottavuutta.
– Mitä se kertoo meistä maailmalle, jos tänne voi tulla, osallistua turvapaikanhakuprosessiin, saada negatiivisen päätöksen ja kuitenkin sitten saa luvan laillisesti jäädä tänne, Pia Kauma kysyi sisäministeri Krista Mikkoselta (vihr.) eduskunnan budjettikeskustelussa.
– Tähänhän liittyy myöskin se, että kun ihminen saa oleskeluluvan, niin hän pääsee meillä asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin ja siitä häntä ei voida poistaa, eli tällä on myöskin merkittävät budjetääriset kustannukset olemassa meille suomalaisille, Kauma jatkoi.
Krista Mikkonen sanoi hallituksen hyväksyneen viime keväänä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen LAMA-ohjelman. Siinä esitettiin noin 50 uutta toimenpidettä.
– Siellä on toimintaa liittyen niin lähtömaihin, kauttakulkumaahan, rajalla toimintaan kuin sitten täällä jo oleviin. Tähän liittyy tosiaan nämä kaksi selvitystä, joista tässä on nyt paljon ollut parranpärinää, mutta selvitykset tehdään, ja selvitysten jälkeen sitten on hallituksella yhdessä se paikka, jolloin katsotaan, onko siellä joitain ehdotuksia, jotka ovat toimeenpantavissa, Mikkonen sanoi.
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) hämmästeli tietoja siitä, että noin 3 000 maassa laittomasti olevalle turvapaikanhakijalle voitaisiin myöntää oleskelulupa kertaratkaisulla.
– Kysyn: onko mielestänne oikein palkita näin niitä, jotka oikeusjärjestelmämme vastaisesti ovat jääneet maahan? Kysyn: mitä tekee koko turvapaikkajärjestelmällemme se, että maahan saavat jäädä sekä he, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, että he, jotka sitä eivät tarvitse? Kysyn: eikö olisi erinomainen vetovoimatekijä juuri sellaisille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole perustetta kansainväliseen suojeluun, tulla nimenomaan Suomeen tällaisten ratkaisujen jälkeen, Zyskowicz sanoi.
