Venäjän presidentti Vladimir Putinin moottoripyöräjenginä tunnettu Yön sudet joutui viime vuonna napit vastakkain tunnettujen kansainvälisten Hell’s Angels ja Bandidos -moottoripyöräjengien Venäjän osastojen kanssa.
Wall Street Journal paljastaa, ettei Venäjän valtaeliittiä lähellä oleva jengi turvautunut perinteisiin konsteihin. Yön susien johtaja ja Vladimir Putinin ystävä, Aleksander ”Kirurgi” Zaldostanov päätti väkivaltaisen välienselvittelyn sijaan lähettää asiasta vihaisen kirjeen venäläiselle kansanedustajalle.
Kirjeessä vaadittiin muodollisen tutkinnan käynnistämistä sen selvittämiseksi, voitaisiinko Yhdysvalloissa perustetut Hell’s Angels ja Bandidos kieltää ”vieraan vallan agentteina”.
”Pyydämme teitä suorittamaan tarpeelliset tarkastukset. On huomioitava, että tällaista verkostoa voidaan käyttää taisteluosastona vieraan vallan innoittamassa värivallankumouksessa Venäjällä”, Zaldostanov totesi.
Venäjän syyttäjänvirastosta kerrotaan, ettei Bandidosin tai Hell’s Angelsin toimintaan Venäjällä ole päätetty puuttua. Viranomaiset eivät kuitenkaan kerro, onko jengien tutkiminen lopetettu vai ei.
Venäjän Bandidos ei suostu kommentoimaan asiaa lainkaan. Hell’s Angelsista kerrotaan, ettei viranomaisten toiminta pahemmin kiinnosta moottoripyöräjengiä.
”Tiesimme heti alusta alkaen, että tämä on silkkaa potaskaa”, Ivaniksi esittäytyvä Hell’s Angelsin jäsen kommentoi. Wall Street Journal kuvaa häntä jengin ”tiedottajaksi”.
”Olemme saaneet joitakin puheluita, mutta en juuri kiinnitä huomiota asiaan.”
Yön sudet oli viime vuonna näkyvästi mukana perustamassa muun muassa värivallankumouksia vastustavaa anti-Maidan liikettä. Verkkouutiset kertoi liikkeestä tässä. Järjestön tavoitteena on sen omien sanojen mukaan estää Ukrainan Maidanin aukiolta alkaneen vallankumouksen kaltaiset tapahtumat Venäjällä.
Venäjän parlamentti sääti vuonna 2012 lain, jonka nojalla kaikkien ulkomaalaista rahoitusta saavien ”poliittiseen toimintaan” osallistuvien järjestöjen on ilmoittauduttava ”vieraan vallan agenteiksi”.
Lain kieli on niin epämääräistä, että sen perusteella käytännössä kaikki ihmisoikeusjärjestöt ja muut ulkomaalaistaustaiset liikkeet voidaan ottaa sen piiriin. Lain myötä lukuisia kansalaisjärjestöjä on altistettu koville viranomaistutkimuksille. Monen toiminta on myös loppunut sen seurauksena.
Sittemmin Venäjällä on säädetty toinen laki, joka antaa viranomaisille mahdollisuuden julistaa ulkomaalainen järjestö ”ei-toivotuksi” Venäjällä, mikäli se uhkaa Venäjän ”perustuslaillista järjestystä tai turvallisuutta”.
”Näen nuo ryhmät uhkana maalleni ja hallitukselle, jota rakastan ja jonka suojeluun käytän kaiken voimani”, Zaldostanov toteaa Wall Street Journalille.
Vladimir Putinin politiikan voimakas tukija ei näe itseään Kremlin lemmikkinä. Jengipomo on pikemminkin sitä mieltä, että hänen ajattelunsa sattuu osumaan yksiin Venäjän nykyjohdon linjan kanssa.
