Kiinan kansantasavalta pyrkii alistamaan itsenäisiä valtioita keinoin, jotka muistuttavat menneisyyden siirtomaavaltojen toimintatapoja, sanoo nimekäs intialainen geostrategian asiantuntija, professori Brahma Chellaney.
Hän muistuttaa yhdysvaltalaisen valtiomiehen John Adamsin (1735–1826) aikoinaan todenneen, että maan voi valloittaa ja orjuuttaa joko miekalla tai velalla. Presidentti Xi Jinpingin johtama Kiina on hänen mukaansa valinnut keinoista jälkimmäisen nousten lyhyessä ajassa maailman suurimmaksi lainanantajaksi.
– Tarjoamalla taloudellisesti haavoittuville maille valtavia lainoja, joihin sisältyy erityisehtoja, Kiina ei ole vain vahvistanut vaikutusvaltaansa niihin, vaan myös vanginnut jotkut niistä suvereniteettia rapauttaviin velka-ansoihin, hän kirjoittaa amerikkalaisessa The Hill -verkkolehdessä.
Viimeisimpänä Kiinan saaliiksi on Chellaneyn mukaan joutunut kaakkoisaasialainen Laos, joka joutui äskettäin luovuttamaan maansa voimaverkon hallinnan kiinalaisenemmistöiselle yhtiölle 25 vuoden ajaksi.
Kiina ei ole hänen mukaansa kiinnostunut siitä, mikä on kulloisenkin kohdemaan todellinen luottokelpoisuus, vaan myöntää lainoja kaikille, jotka niitä pyytävät. Mitä suuremmaksi velkataakka kasvaa, sitä lujempaan Pekingin kuristusotteeseen maa lopulta joutuu.
– Tämä osoittaa, että jopa kiinalaista alkuperää olevan covid-19-pandemian riehuessa eri puolilla maailmaa Peking käyttää yhä velkaa aseenaan osana strategiaansa, joka tähtää taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen läsnäolon vahvistamiseen ulkomailla, Chellaney toteaa.
Kumppanista isännäksi
Kiinan sanelemille lainasopimuksille on Chellaneyn mukaan ominaista, että lainansaajan kädet ovat tiukasti sidotut, kun taas Kiinan valtion omistamat pankit pidättävät itselleen jopa oikeuden irtisanoa lainat ennenaikaisesti ja vaatia velkojen välitöntä takaisinmaksua.
– Vuoden 2014 jälkeen jokaiseen lainasopimukseen on sisältynyt kattava luottamuksellisuuslauseke, joka vaatii lainansaajavaltiota pitämään salassa paitsi lainaehdot myös lainan olemassaolon, hän sanoo.
Vaikka Kiina pyrkii profiloitumaan köyhien valtioiden avokätisenä auttajana, apua tai matalakorkoista lainaa maa antaa hänen mukaansa todellisuudessa vain harvoin.
– Infrastruktuurirahoitusta myönnetään pikemminkin markkinaehtoisten lainojen muodossa aivan kuten yksityisillä pääomamarkkinoilla. Mitä vaikeampi lainansaajan taloudellinen asema on, sitä korkeampaa korkoa Kiina todennäköisesti lainasta perii, hän toteaa.
Kiinan linja eroaakin jyrkästi esimerkiksi Japanista, jonka kehitysmaille myöntämien lainojen korot ovat useimmissa tapauksissa alle puolen prosentin luokkaa.
Presidentti Xi Jinpingin vuonna 2012 lanseeraama Belt & Road -infrastruktuuriohjelma on Chellaneyn mukaan Kiinan velka-ansadiplomatian keskeinen väline. Kaavaan kuuluu, että Kiina esiintyy aluksi taloudellisessa ahdingossa kamppailevan maan pyyteettömänä kumppanina, mutta tiukentaa vähitellen otettaan saavuttaakseen lopulta isännän aseman.
