Venäjällä tehdään ruotsalaistutkija Gudrun Perssonin mukaan arvokasta historiantutkimusta. Samaan aikaan Kreml on valjastanut historian yhä keskeisemmäksi välineeksi uutta kansallista narratiivia rakennettaessa.
– Venäjän koko historian klassisia kysymyksiä on ”ktomy?” – ”keitä me olemme?”, jota presidentti Vladimir Putin on kuvannut ”venäläiseksi kansallisurheiluksi”. Yksi syy voi olla se, että Venäjä kadotti kaksi imperiumia alle 70 vuodessa – tsaristisen vuonna 1917 ja neuvostoliittolaisen 1991, Ruotsin puolustusministeriön alaisen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) Venäjä-ohjelmaa Persson johtava kirjoittaa ruotsalaisessa Axess-aikakauslehdessä.
– Historia tietää kertoa, että imperiumin menettäminen ei ole helppoa millekään maalle, hän toteaa.
Putinin johdolla historiasta ja sen väärinkäytöstä on Perssonin mukaan tullut Venäjän politiikan sisäänrakennettu osa, jolla on suoria heijastuksia olosuhteisiin paitsi Venäjän sisällä, myös sen naapurimaissa.
– Sotilaallisella näkökulmalla on mitä suurin – usein sivuutettu – merkitys. Asevoimat ovat avainroolissa ”historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien oikaisemisessa”, kuten Putin on asian ilmaissut. Kamppailu ”historian väärentämistä” vastaan on asevoimien tärkeä tehtävä, Persson sanoo.
– Asevoimien toiminnan periaatteet määrittelevä sotilasdoktriini kattaa myös tehtävän puolustaa Venäjän historiaa. Näinä aikoina se tapahtuu ”laajemmalla taistelukentällä”, jota myös hybridisodankäynniksi kutsutaan, hän huomauttaa.
Melkein molempien maailmansotien voittaja
Presidentti Putinin asema historian ylimmäisenä portinvartijana vahvistui entisestään vuonna 2016, kun hän otti Venäjän valtionarkiston (Rosarhiv) henkilökohtaiseen valvontaansa.
Tämä tapahtui Perssonin mukaan siksi, että arkiston johtaja Sergei Mironenko oli julkistanut asiakirjan, joka todisti yhden puna-armeijan sankariteoista kertovan tarinan neuvostovirkamiesten väärennökseksi. Mironenko joutui luonnollisesti jättämään paikkansa.
Venäläisessä narratiivissa puna-armeija on johdonmukaisesti esitetty toisen maailmansodan voittajana, natsismin kukistajana ja Euroopan vapauttajana, vaikka lukuisat valtiot joutuivat vastoin tahtoaan Neuvostoliiton miehittämiksi tai sen tosiasialliseen hallintaan vuosikymmenten ajaksi.
Putinin historiantulkinnan mukaan Venäjä oli voittamaisillaan myös ensimmäisen maailmansodan.
– Se voitto kuitenkin ryöstettiin maaltamme. Sen ryöstivät ne, jotka manasivat kotimaansa ja sen armeijan tappiota, kylvivät Venäjän pirstoutumista. He tavoittelivat vain valtaa itselleen ja pettivät kansakunnan edun, Persson kertoo Putinin elokuussa 2014 todenneen.
Tunnusomaista ajan hengelle on hänen mukaansa se, että Venäjälle pystytetään Iivana Julman ja Josif Stalinin muistomerkkejä.
– Molempien hallitsijoiden omallatunnolla on useita miljoonia ihmishenkiä.
Vuonna 2016 Putin kiteytti suhtautumisen maansa menneisyyteen ilmoittamalla, että historia on ensisijaisesti Venäjän yhteiskunnallisen ja poliittisen harmonian vahvistamisen väline.
– Sallikaa minun muistuttaa, että me olemme yksi kansa, yhtenäinen kansa, ja meillä on vain yksi Venäjä, Putin linjasi.
Perssonin mieleen palautuu vanha anekdootti, jonka mukaan tulevaisuus oli Neuvostoliitossa yksinkertainen ja ennakoitava. Sen sijaan menneisyys muuttui kaiken aikaa.
LUE MYÖS:
Venäjän johto vetoaa mielellään historiaan – ja soveltaa sitä luovasti
