Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato on julkaissut Twitterissä ketjun vääristellyn tiedon levittämisestä. Ketjuun sisältyy viisi vinkkiä siitä, miten disinformaation voi huomata ja miten sen levittämistä voi auttaa pysäyttämään.
Ensimmäisenä vinkkinä kehotetaan tarkistamaan tiedon lähde.
– Kuka on julkaissut ja jakanut tietoa? Sivusto, jolla ei selvästi ole valtiollista toimituksellista vastuuta, ei ole luotettava. Tarkista sosiaalisessa mediassa käyttäjien lempi- ja käyttäjänimet – jos niissä on paljon numeroita ja satunnaisia kirjaimia, kyseessä voi olla robotti, puolustusliitto ohjeistaa.
Seuraavat vinkit liittyvät esitettyyn äänensävyyn ja siihen, onko tietoa jaettu muualla.
– Pyrkiikö uutissisältö herättämään tunteita? Disinformaatio pyrkii usein tähän. Vältä sisältöä, jossa käytetään tunteikasta kieltä tuntemuksien herättämiseksi. Pelko ja viha edesauttavat disinformaatioan leviämistä.
– Onko tiedolle katetta luotettavissa lähteissä? Paikkansa pitävät uutiset on yleensä katettu useammasta lähteestä. Tarkista, kerrotaanko asiasta yleisesti uutisissa. Saatat huomata, että riippumattomat lähteet ovat hylänneet uutisen katteettomana.
Neljäs ja viides vinkki liittyvät kuviin ja omien motiivien tarkasteluun.
– Vastaako kuva väitettyä uutista? Onko sitä muokattu tai muunneltu? Monet alustat sallivat käänteisen kuvahaun. Jotkut sovellukset ja työkalut myös paljastavat, mikäli kuvaa on käsitelty.
– Jaatko jotain uutista koska se on totta, vai vain koska olet samaa mieltä? Tutkimusten mukaan ihmisten on vaikeampi tunnistaa disinformaatiota, jonka kanssa he ovat samaa mieltä. Ei tarkoita, että uutinen olisi totta vain siksi, että lähde todistaa asian, josta olet itse jo ennen uutisen lukemista samaa mieltä.
Nato on koronavirusepidemian aikaan jakanut myös viisi vastausta koronasta levitettyihin yleisimpiin uskomuksiin. Verkkouutiset kertoi niistä tässä.
Tip 1⃣ to spot #disinformation.
Check the source#NATO #FactCheck pic.twitter.com/YDZD7sNon6
— NATO (@NATO) July 17, 2020
