Yhdysvaltojen armeija on julkaissut kuvia, jotka kertovat Euroopan Nato-joukkojen varautuvan epäsymmetriseen sodankäyntiin Baltiassa Venäjän rajalla.
Tämän vuoden Allied Spirit VIII -harjoituksesta julkaistuissa kuvissa näkyy amerikkalaisia erikoisjoukkojen sotilaita harjoittelemassa yhdessä Liettuan KASP-vapaaehtoisjoukkojen kanssa. Kuvia löytyy tämän linkin takaa.
Joukot harjoittelivat sissisotaa. Harjoituksissa tehtiin väijytyksiä sotilasajoneuvokolonnille ja harjoiteltiin matalalla lentävien lentokoneiden ja helikopterien pudottamista olalta ammuttavilla ilmatorjuntaohjuksilla. Sotilaat vaikuttavat myös suorittaneen erilaisia tiedusteluharjoituksia, joissa käytettiin siviiliajoneuvoja.
Asiasta uutisoivan War Zonen mukaan ei sinänsä ole epätavallista, että amerikkalaiset erikoisjoukot harjoittelevat taistelua vihollislinjojen takana. Mielenkiintoisen sissisotaharjoituksista tekee kuitenkin se, että niitä suoritettiin osana muuten täysin tavanomaista Naton harjoitusta, jonka tarkoituksena on harjoitella suuren mittakaavan yhteistyötä puolustusliiton jäsenten välillä.
Allied Spirit VIII alkoi tammikuun 15. päivänä ja se päättyi helmikuun 5. päivänä, Harjoitukseen osallistui kaikkiaan 4[nbsp]100 sotilasta Yhdysvalloista, Albaniasta, Kanadasta, Tshekin tasavallasta, Tansasta, Italiasta, Liettuasta, Puolasta, Romaniasta ja Britanniasta. Harjoitusta johdettiin Saksan Hohenfelsistä.
Huoli invaasiosta
Yhdysvaltojen hallintoa lähellä oleva RAND Corporation -ajatushautomo herätti pienimuotoista kohua vuonna 2016 julkistamallaan arviolla Baltian puolustuskyvystä.
Verkkouutiset kertoi kattaviin sotapeleihin perustuvasta raportista tässä. Sen mukaan Venäjän joukot saavuttaisivat Viron ja Latvian pääkaupungit halutessaan hitaimmillaankin jo 60 tunnissa.
Kaikissa sotapeleissä päädyttiin samaan lopputulokseen. Baltian puolustukset eivät kestäisi Natonkaan tukemina kuin pari vuorokautta.
Raportin mukaan Nato voisi aloittaa Baltian vapauttamiseksi verisen vastahyökkäyksen – johon sisältyisi tilanteen eskaloitumisen riski, eskaloida tilanteen heti itse tai tyytyä ainakin tilapäiseen tappioon. Viimeisellä vaihtoehdolla olisi RAND Corporationin mukaan kuitenkin todennäköisesti tuhoisat seuraukset koko puolustusliitolle ja myös Baltian asukkaille.
Keskeisimmät syyt Venäjän nopeaan voittoon löytyvät raportin mukaan yksinkertaisesti sen joukkojen ylivoimaisesta määrästä ja tulivoimasta Baltiassa ja sen lähistöllä sijaitseviin Naton joukkoihin nähden. Toinen merkittävä tekijä on Venäjää suosiva maasto ja lyhyet etäisyydet Venäjän ja keskeisten Baltian kohteiden kuten maiden pääkaupunkien välillä. Natoa taas vaivaa hitaus.
Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen silloinen komentaja, kenraali Ben Hodges varoitti viime syksynä, että jo yksin rajanylityksien vaatima byrokratia voisi pahimmillaan estää Naton nopean toiminnan joukkoja vastaamasta akuuttiin uhkaan riittävän nopeasti.
Hodges toivoi Eurooppaan eräänlaista ”sotilaallista Schengen-aluetta”. Tätä ajatusta tuetaan muun muassa Baltiassa. Tavoittena olisi yhteinen käytäntö Nato-kaluston siirtämiseen rajojen yli.
Kenraali Hodgesin mukaan Naton kärkijoukot saadaan nykyisellään mihin tahansa Euroopan liittolaismaahan vasta muutamassa päivässä. Hänen mukaansa uhkaan Euroopassa pitäisi pystyä vastaamaan 48 tunnissa.
Hitauteen on pyritty puuttumaan muun muassa Itä-Eurooppaa ja eritoten Baltiaa puolustamaan luodulla uudella monikansallisella MND-NE (Multinational Division North-East) -divisioonalla. Se veti ensimmäistä kertaa johtoroolia tämän vuoden Allied Spirit VIII -harjoituksessa.
Epäsymmetrisen sodankäynnin harjoittelu Baltiassa käy sekin järkeen. RAND Corporationin mukaan Venäjä kykenisi tuomaan Baltiassa taistelukentällä 22 pataljoonaa joukkoja läntiseltä sotilasalueeltaan ja Kaliningradista.
Tehokkaasti toimivat ja hyvin aseistetut paikallisten vapaaehtoisten tukemat erikoisjoukot kykenisivät ainakin vaikeuttamaan ylivoimaisen vihollisen maajoukkojen etenemistä, hankkimaan arvokasta tiedustelutietoa ja ostamaan Naton tavanomaisille joukoille lisää aikaa reagoida invaasioon.
