Vuoden 2021 alussa voimaan astunut kansainvälinen ydinaseiden kieltosopimus herättää kiivasta keskustelua Norjassa. Useissa puheenvuoroissa on vaadittu Norjan liittymistä sopimukseen, kun taas maan entinen pääministeri, Naton pääsihteerinä nykyisin toimiva Jens Stoltenberg ja entinen ulko- ja puolustusministeri Ine Eriksen Søreide varoittavat täyskieltoon liittyvistä riskeistä.
Oslon yliopistossa työskentelevä norjalaistutkija Kristin Ven Bruusgaard pitää vastakkainasettelua erikoisena, sillä ydinaseet ovat olleet hänen mukaansa Norjan turvallisuutta vahvistava tekijä.
– Ydinasevaltioilla on näitä aseita, koska muut aseet eivät tuota vastaavaa turvallisuutta yhtä tehokkaasti. Liittoutuneet maat, kuten Norja, haluavat liittolaistensa lupaavan tukea hyökkäyksen sattuessa – ydinaseinkin, hän sanoo Dagsavisen-lehden julkaisemassa artikkelissa.
Norja tarvitsee hänen mukaansa Naton tarjoamaa ydinasesateenvarjoa, sillä Pohjoismaihin kohdistuva Venäjän ydiniskujen uhka on viime vuosina pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Vaikka hyökkäys ei välttämättä ole todennäköinen, siitä on hänen mielestään avoimesti keskusteltava.
– Analyysi perustuu tutkimukseen ja tietoon Venäjän ydinaseista, siitä miten he harjoittelevat ja kuinka Venäjän virallinen doktriini käsittelee ydinaseiden mahdollista käyttöä, hän toteaa.
Ydiniskut olisivat Kremlin mielestä OK
Koska Venäjä mieltää itsensä yhä altavastaajaksi mahdollisessa konfliktissa Natoa vastaan, se katsoo Ven Bruusgaardin mukaan olevansa oikeutettu turvautumaan ydinaseisiin ennen vastustajaansa.
– Jos joutuisimme kokemaan sodan Naton ja Venäjän välillä, Venäjä saattaisi toisin sanoen käyttää ydinaseita. Mitä pitempi ja vakavampi sota olisi, sitä todennäköisemmäksi ydinaseiden käyttäminen kävisi, hän sanoo.
– Sodassa Venäjä luultavasti pitäisi Norjan läheisyydessä olevia Naton lentotukialuksia uhkana olemassaololleen. Tietyt Venäjän ydinaseet ovat erityisen sopivia lentotukialusosastojen tuhoamiseen, ja jos Venäjä katsoisi, ettei sillä ole enää riittäviä konventionaalisia suorituskykyjä käytettävissään, se iskisi ydinasein, hän toteaa.
– Myös Norjassa sijaitsevat maamaalit saattaisivat joutua Venäjän ydinaseiskujen kohteiksi. Konfliktissa Venäjä arvatenkin haluaisi iskeä Norjan sotilastukikohtiin sekä johtamis- ja ennakkovaroitusjärjestelmiin. Venäläiset sotilassuunnittelijat puhuvat kuitenkin myös mahdollisista hyökkäyksistä siviilikohteita, kuten energiaan, talouteen, kuljetuksiin ja joukkoviestintään liittyvää infrastruktuuria vastaan.
Tällaisten skenaarioiden käsitteleminen on Ven Bruusgaardin mukaan epämiellyttävää mutta välttämätöntä, sillä turvallisuuspoliittisten ratkaisujen pitää ottaa huomioon vaarallisimmatkin uhat, joita kansakunnan olemassaoloon kulloinkin kohdistuu.
