Nyt on kunta-alan palkkaohjelman aika. Sillä on kurottava umpeen kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja sillä on varmistettava, että kuntasektori on veto- ja pitovoimainen työnantaja. Nykyisellä palkkatasolla se ei sitä jatkossa ole.
Silloin kun yhteiskunnassa menee hyvin, on työnantajan mielestä tärkeää varautua tulevaan heikompaan aikaan. Kun on heikko taloussuhdanne, ei ole varaa palkan kunnollisiin korotuksiin. Kun viennillä menee heikosti, ei julkisella puolella ole varaa palkankorotuksiin, ja kun viennillä menee hyvin, on varat kohdennettava muualle.
Kun on kriisiaika, ei ole aika vaatia, ei edes pyytää, puhumattakaan taistella. Kriisiaikana kuitenkin koko julkisen sektorin laaja palveluketju nousee tavallistakin vahvemmin ja näkyvästi koko yhteiskunnan kannalta keskiöön. Niin on käynyt myös vakavan korona-pandemian aikana ja niin tapahtuu ikävän, vaarallisen ja pelottavan Ukraina-kriisin aikana. Ja seuraavan kriisin ja sitä edeltävän ja sitä seuraavan rauhallisemman ajan aikana.
Yhteiskunnan palvelut nivoutuvat monin tavoin keskinäiseksi kimpuksi, kaikkien kansalaisten turvaksi ja tueksi. Ilman erinomaista koulutusta ja ilman erinomaisia opettajia yhteiskunnassa ei ole osaavia hoitajia, lääkäreitä, poliiseja, lakimiehiä, teollisuus-, kaupan-, matkailu-, sosiaali- tai ravitsemusalan ammattilaisia.
Ilman erinomaista varhaiskasvatusta ei koulutusjärjestelmämme pysty kouluttamaan edellä mainittuja ammattilaisia, ei turvaamaan kaikkien pienten ihmistaimien kehittymistä potentiaalinsa ylärajoille, ylikin.
Ilman kymmeniä eri ammattiryhmiä käsittävää ammattilaisten joukkoa eivät lääkärit tai hoitajat pysty tekemään omaa työtään, terveyskeskukset tai sairaalat toimi. Kyse on koko palveluketjusta, sen jokaisella työntekijällä on tärkeä roolinsa yhdessä tuotettuun lopputulokseen.
Nyt on kunta-alan palkkaohjelman aika. Sen tulee kohdistua koko kunta-alaan, sen kaikkiin ammattiryhmiin. Ilman sitä ei kunta-alalle työ- ja virkaehtosopimuksia synny.
