Virtaus- ja aerosolifysiikan apulaisprofessori Ville Vuorinen kirjoittaa Aalto-yliopiston sivuilla otsikolla Hengitysilman parantaminen on avain pandemian torjuntaan. Hänen mukaansa ”korona leviää ilmateitse, ja siksi sitä ei pysäytetä käsien pesulla”.
– Paukut pitäisi pistää ilmahygieniaan, ja siinä tarvitaan sekä tehokasta ilmanvaihtoa että oikeanlaisia maskeja, Ville Vuorinen toteaa.
Apulaisprofessori Vuorinen muistelee ajankuvaa keväältä 2020. Tuolloin hoettiin koko ajan käsidesistä ja ”muista pestä käsiä”.
– Virheelliset käsitykset partikkelifysiikasta johtivat aluksi suosimaan kosketustartuntareittiä viruksen ehkäisyssä. Samat yli 100 vuotta tunnetut fysiikan lait, jotka ovat saattaneet ihmisen kuuhun, hyväksyttiin liian hitaasti WHO-tasoa myöten miljoonien ihmisten kuollessa, Ville Vuorinen kirjoittaa.
– Kun takana on jo kaksi vuotta pandemia-aikaa, koronan leviäminen hengitysilmassa mikroskooppisina partikkeleina eli aerosoleina on vihdoin laajalti hyväksytty tärkeimmäksi leviämismekanismiksi.
Mikäli tartunta saadaan hengittämällä, tartuntalähde on hänen mukaansa aina ilmassa tupakansavun tavoin leijaileva aerosoli. Siksi kysymys kuuluukin: miten hengitysilman laatua voidaan parantaa ja siten ehkäistä koronaviruksen leviämistä?
Vuorinen toteaa yksinkertaisen johtopäätöksen tutkimuksista olevan, että tartuntojen välttämiseksi on oleellista vähentää altistusta erityisesti sisätiloissa.
– Mitä pidemmän ajan ihminen hengittää ilmassa olevia viruspartikkeleita, sitä todennäköisemmin hän sairastuu.
– Ilmanlaadun selvittämisen avulla on siis mahdollista selvittää tartuntariski esimerkiksi jonkin tietyn sisällä järjestettävän kokouksen tai tapahtuman aikana. Siksi ilmanlaadun mittaamiseen ja ilmanvaihtoon kannattaa panostaa.
Maskit ovat hänen mukaansa olennainen osa ilmahygieniaa ja FFP2-maskit toimivat erityisen hyvin pienentäessään hengitetyn ilman viruspitoisuutta.
– Lähtökohtana koronan torjunnassa täytyy jatkossa olla ongelman avoin tunnustaminen eli aerosolisoituneen viruksen torjunta, Vuorinen suosittaa.
– Samoin kuin pesemme käsiä ja harjaamme hampaita hygienian ja terveytemme vuoksi, tarvitsemme uskoa siihen, että voimme hidastaa epidemian kulkua merkittävästi panostamalla ilmahygieniaan. 1800-luvulla insinööri Sir Joseph William Bazalgetten johdolla rakennetut viemäriverkostot tyrehdyttivät Lontoon koleraepidemiat. Olemme nyt vastaavan haasteen edessä sisäilman suhteen pandemian yhä jatkuessa.
– Tarvitsemme ruohonjuuritason ymmärryksen kasvattamista hengitystieinfektioiden leviämisestä hengitysilmassa. Tämä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävä. Nyt se ei ole julkaissut esimerkiksi lainkaan havainnemateriaaleja viruksen leviämisestä hengitysilmassa.
Hän ehdottaa kaikille jaettavia ilmaisia FFP2-standardin suojaimia.
Tekstin on twiitannut myös ilman partikkeleiden leviämistä tutkinut lääkäri Anna Tuhkuri Matvejeff. Hän ihmettelee, missä ovat THL:n bussipysäkkikampanjat hengitysilmasta.
Missä @THLorg bussipysäkkikampanjat hengitysilmaan liittyen? ”Korona leviää ilmateitse, siksi sitä ei pysäytetä käsien pesulla – – Emme käyttäisi rikkinäistä sadetakkia, miksi siis käyttäisimme reunoista vuotavaa kirurgista maskia?” @VVuorinenAalto #FFP2https://t.co/K6mkd0YY2O
— Anna Tuhkuri Matvejeff (@AnnaTuhkuri) January 21, 2022
Omikron tarttuu aiempia virusmuunnoksia herkemmin ja leviää nopeasti. Sairastuneiden suuri määrä on uhka terveydenhuollolle.
Sinäkin voit auttaa taudin leviämisen estämisessä. Kiitos, että välität.#Koronafi pic.twitter.com/MJ5JlYFlCa
— Valtioneuvosto | Statsrådet (@valtioneuvosto) January 22, 2022
