Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaanin, professori Pasi Tyrväisen mukaan sekä ohjelmistoala että Suomen talouskasvu kokonaisuudessaan kärsivät, kun digiajan uusimmat mahdollisuudet jäävät käyttämättä.
– Ohjelmistoalan kasvu on kiihtynyt 11,3 prosentin vauhtiin eli aiempiakin vuosia korkeammalle tasolle. Ohjelmistoyrityskartoitus osoittaa, että viime vuodesta kasvu yltyi tasan prosenttiyksikön verran.
– Merkillepantavaa on, että kasvu on kiihtynyt huolimatta Supercellin liikevaihdon laskusta. Kun Supercelliä ei lasketa mukaan, toimiala kasvoi 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2018, kertoo Tyrväinen.
Yrityksillä on osaajapula, ei työvoimapula
Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha löytää kartoituksen tuloksista arvokasta uutta tietoa.
– Ohjelmistoalan vaikeuksia löytää uusia työntekijöitä ei voi näiden tietojen valossa enää mitenkään kutsua työvoimapulaksi. Kyse on käytännössä sataprosenttisesti osaajapulasta. Yritykset eivät löydä oikeaa osaamista työmarkkinoilta, koska sitä ei siellä kerta kaikkiaan tarpeeksi ole. Voi hyvin sanoa, että laadullinen osaajapula vaikuttaa uusien tietojen perusteella entistäkin hälyttävämmältä, toteaa Roiha.
Hänen mukaansa kartoitus alleviivaa koko yhteiskuntaa vaivaavan digiajan osaajapulan huolestuttavia vaikutuksia.
– Osaajapulan vuoksi digitalisoitumisen uusimpia mahdollisuuksia ei kyetä ottamaan käyttöön. Tämä hidastaa myös ohjelmistoalan kasvua, mutta ennen kaikkea talouskasvua kaiken kaikkiaan ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia: Menetämme koko ajan mahdollisuuksia suhteessa kilpailijamaihin yksinkertaisesti siksi, että meiltä puuttuu yhteiskunnasta laajemmin digitaalinen osaaminen, jolla voisimme ratsastaa kehityksen aallonharjalla, sanoo Roiha.
Professori Tyrväisen mukaan Suomessa edelleen meneillään perusdigitalisaatio.
– Asiakasyrityksistä puuttuu osaaminen uusimpaan teknologiaan ja siksi miltei 70 prosenttia ohjelmistoyrityksistä keskittyy lähinnä nykyisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Kun asiakkaat eivät osaa ottaa uusia teknologioita käyttöön, niin vain vähemmistö ohjelmistoyrityksistäkin voi tähdätä oman liiketoimintansa muuttamiseen uusimpien teknologioiden suuntaan. Pelaamme divarissa, vaikka NHL olisi mahdollinen, vertaa Tyrväinen.
Hätähuuto päättäjille
Osaajapulan vaikutukset kaikkiaan ovat erityisen vakavia teknologia-aloille. Teknologiateollisuus ry:n laskelmien mukaan Suomi tarvitsee nopeassa tahdissa kymmeniä tuhansia uusia osaajia.
– Olemme jo aiemmin arvioineet, että Suomeen tarvitaan vuoteen 2021 mennessä yli 50[nbsp]000 uutta osaajaa. Yksinomaan ohjelmistoalalle tarvittaisiin yli 11[nbsp]000 uutta osaajaa, ja määrä kasvaa vuosittain muutamalla tuhannella. Ohjelmistokartoitus entisestään korostaa tarvetta puuttua asiaan, toteaa Teknologiateollisuus ry:n digitalisaatiojohtaja Ville Peltola.
– Teknologiateollisuus ja ohjelmistoala tekevät itse hartiavoimin työtä osaajapulan parissa, mutta se ei mitenkään poista valtiovallan tarvetta tarttua tähän vakavaan ongelmaan. Lähetämme päättäjille entistäkin painokkaammat terveiset”, hän jatkaa.
