Elvyttävä rahapolitiikka on Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan toistaiseksi edelleen tarpeen euroalueella. Näin Euroopan keskuspankki EKP voi tukea hintavakaustavoitteensa saavuttamista kestävästi keskipitkällä aikavälillä.
– Euroalueen talouden kasvu on edelleen vahvaa, mutta pohjainflaatio yhä vaimeaa ja inflaatio-odotukset alhaalla. Epävarmuus on lisääntynyt erityisesti protektionismin seurauksena. Epävarmuuden oloissa on perusteltua toteuttaa rahapolitiikan normalisointi asteittain, Rehn kertoi Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Maailmatalouden epävarmuus kumpuaa hänen mukaansa erityisesti protektionismin voimistumisesta, kehittyvien markkinoiden haavoittuvuudesta ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluista.
Kokonaiskuva euroalueen talouden nykytilasta ja lähiaikojen näkymistä on Rehnin mukaan tällä hetkellä myönteinen. Euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena ja inflaatiopaineiden arvioidaan vähitellen vahvistuvan. EKP ennustaa euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna kaksi prosenttia, ja lähivuosina kasvun arvioidaan jatkuvan hieman vaimeampana.
– EKP:n neuvoston viime kuukausien päätökset ovat pienentäneet tulevaa rahapolitiikkaa koskevaa epävarmuutta markkinoilla ja siirtäneet markkinoiden odotuksia koron nostojen aloittamisesta eteenpäin, Rehn vakuutti.
Hänen mukaansa markkinat odottavat, että korkojen ensimmäinen nousu ajoittuisi vuoden 2019 lopulle.
– Nämä odotukset ovat sopusoinnussa EKP:n päätösten ja ennakoivan viestinnän kanssa, Rehn totesi.
EKP luopuu vuoden loppuun mennessä arvopapereiden netto-ostoista, mutta Rehnin mukaan osto-ohjelmien mittaluokka ja elvyttävä vaikutus pysyvät toistaiseksi ja pitkään nykyisellään. Näitä toimia on hänen mielestään syytä jatkaa sopivassa mitassa aina siihen asti, kunnes EPK:n hintavakaustavoite on saavutettu kestävällä tavalla.
Tavoitteena on hieman alle kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä.
Rehn muistutti, että kevyt rahapolitiikka voi pitkään jatkuessaan olla ongelmallista rahoitusvakauden näkökulmasta. Tällaisesta kehityksestä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole toistaiseksi merkkejä.
– Kokonaisuutena euroalueen kasvu näyttäisikin yhä kestävältä, sillä yksityisen sektorin velkaantuneisuus ei ole kasvanut. Kevyen rahapolitiikan vaikutuksia rahoitusvakauteen tulee kuitenkin pitää silmällä. Maakohtaiset erot tässä ovat suuria. Jos paikallisia rahoitusvakautta vaarantavia kehityskulkuja havaitaan, tulee niihin puuttua ensisijaisesti kansallisilla makrovakauspolitiikan keinoilla, hän painotti.
