Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) puhui viikolla Liikenne- ja viestintäfoorumissa aiheesta Liikenteen ja viestinnän suunnat 2020-luvulla. Linjapuhe on jäänyt vähälle huomiolle; siitä on uutisoinut lähinnä Ilta-Sanomat.
Timo Harakka totesi aluksi, että tietoliikenteen muutos on ollut käsittämättömän nopeaa, mutta ihmisten liikkumisessa ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia puoleen vuosisataan.
Ministeri kertoi käyvänsä läpi ”lähivuosien tärkeysjärjestyksiä, tämän hallituksen ja oman työjaksoni tavoitteita”.
Hän arvosteli autokaupan etujärjestöjen Vapaus valita auto -kampanjaa kysyen ”mikä on se vapaus valita auto, jos vaihtoehtoa ei ole?”.
– Jos ihmisten on pakko omistaa auto arkensa järjestämiseksi, tai peräti kaksi, niin yhteiskunnan pitää tarjota vaihtoehto, jotta olisi aito vapaus valita, Timo Harakka totesi.
– Jos ihmisten on pakko käyttää vapaasti omistusautoa, on liikennejärjestelmämme epäonnistunut. Nämä pakosti vapaasti omistetut autot seisovat käyttämättöminä 95 prosenttia ajasta. Ja joka viides automatka on alle kaksi kilometriä. Joka neljäs automatka alle kolme kilometriä.
Ministerin mukaan yhteiskunnan velvollisuus on parantaa palveluita: ”kaupunkiseuduilla on lisättävä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja parannettava kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä”.
– Tässä vaiheessa kiteytän seuraavien vuosien tavoitteet näin: entistä paremmat liikkumispalvelut houkuttelevat kaupunkiseuduilla luopumaan omistusautosta ja maaseuduilla luopumaan kakkosautosta, liikenneministeri totesi.
Maaseudulla liikkuu hänen mukaansa ”joka päivä monia yhteiskunnan hankkimia kyytejä, kuten koulukuljetuksia, vanhusten ja liikuntarajoitteisten palvelukyytejä, Kela-kyytejä, lääkekuljetuksia. Eri kuljetuksien lainsäädäntö ja hallinnointi on hajallaan. Yhdistelemällä tarpeita ja tarjontaa kuntien ja viranomaisten yhteistyöllä, nykyisiä ja uusia kuljetuspalveluita tukemalla voitaisiin ehkä taata kohtalainen palvelutaso ja edistää maaseudun elinvoimaa”.
Harakka kertoi vievänsä ensi syksynä valtioneuvoston päätettäväksi fossiilittoman liikenteen tiekartan. Hänen mukaansa liikenteen päästövähennyksistä on päätettävä yhtenä kokonaisuutena, koska mikään yksittäinen keino ei riitä tarkoitukseen.
