– Tämä on iso uutinen: Työministerin erityisavustajan mukaan hallitus on luopunut 75% työllisyysasteen tavoitteestaan, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tviittaa.
Hänen mukaansa hallituksessa tehdään sen sijaan ilmeisesti ”teoreettisia laskuharjoituksia eri toimenpiteistä ja kerrotaan että ’nyt on luotu x työpaikkaa’ riippumatta nouseeko työllisyys”.
Romakkaniemi viittaa työministeri Timo Harakan (sd.) erityisavustaja Ville Kopran lausuntoihin. Kopran mukaan hallituksen tavoite on ”30[nbsp]000 uutta työllistä ensi syksyn budjettiriiheen mennessä ja 30[nbsp]000 sen jälkeen”.
– Työllisyysasteeseen vaikuttaa paljon kansainvälinen suhdanne johon hallitus ei voi vaikuttaa, Kopra jatkoi.
Lausunto on ihmetyttänyt asiantuntijoita. Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen kysyy, miksi tavoite työllisyysasteesta on kirjattu hallitusohjelmaan, jos tavoite on oikeasti vain 60[nbsp]000 uutta työllistä.
– Jos hallituksen työllisyystavoite on tosiaan pelkästään tuo 60000 uutta työllistä hallituksen toimin hallituskauden aikana, miksi se määriteltiin näin ”Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä”, Kärkkäinen kysyy.
Kopra vastaa tietävänsä, mikä tavoite on ja sanoo sen olevan ”30[nbsp]000 + 30[nbsp]000”.
– Vaikuttaa siltä, että työllisyystavoite on konkreettiseksi tavoitteeksi lopulta kuitenkin hyvin tulkinnanvarainen. Se ei ainakaan helpota julkista keskustelua tai hallituksen talouspolitiikan analysointia/seurantaa, Olli Kärkkäinen arvioi.
Ville Kopra vastaa Kärkkäiselle tavoitteen olevan mielestään ”täysin selkeä”.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ihmettelee hänkin Kopran lausuntoja.
– Ville, vaikka hyväksyisikin 60k-spinnauksesi, niin miten määrittelet tuon +60 000? Onko se, niin kuin sen pitää olla, Tilastokeskuksen mittaama työllisten määrän trendiluvun erotus esim. kesäkuusta 2019 helmikuuhun 2023? Vai jokin sinun itse keksimäsi teoreettinen vaikutusarvio, Vartiainen kysyy.
Mikä tavoite?
Hallitusohjelman mukaan hallitus ”sitoutuu 75 prosentin työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023”. Tätä perustellaan sillä, ettei haluta elää tulevien sukupolvien kustannuksella. 75 prosentin työllisyysaste ja työllisten määrän vahvistaminen vähintään 60[nbsp]000 henkilöllä on niin ikään kirjattu ensimmäiseksi hallituksen keskeisten talouspolitiikan tavoitteiden joukossa.
Ville Kopralta tivataan keskustelussa, eikö ensisijainen tavoite olekaan 75 prosentin työllisyysaste vai onko se muuttunut.
– 75 prosenttia ei ole primääritavoite. Se toteutuu jos sekä toimenpiteet että suhdanne onnistuvat hyvin. Määrälliset työllisyystavoitteet ovat työllisyyspolitiikan kannalta relevatit, Kopra muotoilee.
Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo kysyy onko työministerin erityisavustaja tosissaan.
– Siis jos hallituksen näppärä vaikutusarvioitsija onnistuisi laskemaan että luotiin just 60K työpaikkaa ei toteutuneella työllisyysasteella olisi väliä, Uusitalo kysyy.
Ville Kopra vastaa, että totta kai on väliä.
– Mutta toimenpiteiden ja hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumisen mittarina työllisyysaste ei toimi, hän jatkaa.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) pakitteli tavoitteista lauantaina Iltalehden haastattelussa. Rinne totesi, että talouden ennusteet ja siten myös työllisyystavoite voivat elää suhdanteiden mukana.
Tämä on iso uutinen:
Työministerin erityisavustajan mukaan hallitus on luopunut 75% työllisyysasteen tavoitteestaan.
Sen sijaan ilmeisesti tehdään teoreettisia laskuharjoituksia eri toimenpiteistä ja kerrotaan että ”nyt on luotu x työpaikkaa” riippumatta nouseeko työllisyys. https://t.co/5FizjKMTIc
— Juho Romakkaniemi (@Romakka) September 14, 2019
Et varmaan ollut tosissasi? Siis jos hallituksen näppärä vaikutusarvioitsija onnistuisi laskemaan että luotiin just 60K työpaikkaa ei toteutuneella työllisyysasteella olisi väliä?
— Roope Uusitalo (@roope_uusitalo) September 14, 2019
Ville, vaikka hyväksyisikin 60k-spinnauksesi, niin miten määrittelet tuon +60 000? Onko se, niin kuin sen pitää olla, Tilastokeskuksen mittaama työllisten määrän trendiluvun erotus esim. kesäkuusta 2019 helmikuuhun 2023? Vai jokin sinun itse keksimäsi teoreettinen vaikutusarvio?
— juhana vartiainen (@filsdeproust) September 15, 2019
Jos hallituksen työllisyystavoite on tosiaan pelkästään tuo 60000 uutta työllistä hallituksen toimin hallituskauden aikana, miksi se määriteltiin näin ”Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä”?
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) September 14, 2019
