Hallitus kiirehtii sote-uudistuksen valmistumista tämän kevään aikana. Vuotaneiden tietojen mukaan siloteltuja valiokuntien lausuntoja ei asianmukaisesti käsitellä sote-valiokunnassa. Asiantuntijalausuntoja ei käydä huolellisesti lävitse. Itse uudistuksen toteutuksen aikataulu aiheuttaa huolta kaikkialla muualla, mutta ei hallituksessa. Nyt kepun ja demareiden diili – maakunnat meille ja julkiseen hallintoon sementoidut terveyspalvelut teille – halutaan rynniä lävitse seurauksista välittämättä. Voiko tästä toimintatavasta muodostua perustuslakiongelma?
Sote-uudistuksen onnistumiseen suunnitellussa aikataulussa liittyviä huolia käsiteltiin Kuntalehdessä. Kuntaliitossa onkin pidetty hyvänä, että sote-uudistuksen aikataulua lykättäisiin vuodella. Kuntaliiton sote-uudistuksen erityisasiantuntijan Karri Vainion mukaan liian kireä aikataulu aiheuttaa ”lähes sietämättömiä riskejä” erityisesti hajanaisesta tilanteesta lähteville alueille. Näitä riskejä ei pitäisi ottaa, Vainio sanoo.
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon aikataulu on ”erinomaisen vaikea”, sanoo puolestaan Turun muutosjohtaja Antti Parpo. Tietojärjestelmien osalta Varsinais-Suomi on hyvä esimerkki siitä, kuinka suuresta urakasta on kyse, kun järjestelmiä pitäisi yhdistää hyvinvointialueen yhteisesti käytettäväksi.
Myös Pohjois-Savossa tietojärjestelmäkokonaisuus aiheuttaa paljon päänvaivaa. Juuri katsoimme erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisen alatyöryhmien tuloksia sote- uudistuksen integraation rakentamiseen liittyen, ja kyllä siellä keskeisinä haasteina kaikissa osa-alueissa nousivat esille tietojärjestelmiin liittyvät asiat, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kehittämisylilääkäri Juuso Tamminen sanoo.
Pirkanmaan Sydänsairaala Oy:n ja tekonivelsairaala Coxa Oy:n toiminnan jatkaminen osakeyhtiöinä on luvattu turvata, vaikka niiden toiminta nykymuodossa ei voi jatkua hallituksen lakiesityksen mukaan. Perustuslakivaliokunta piti tarpeellisena virheelliseen perustuslain tulkintaan perustuvien julkisten osakeyhtiöiden sääntelyn ja yksityisen lääkärin hoidon tarpeen arviointia koskevien säännösten muuttamista.
Valiokunta kuitenkin edellytti asianmukaista valmistelua todeten, että valiokunta on pitänyt välttämättömänä ja hyvään lainsäädäntötapaan kuuluvana, että etenkin silloin, kun laajakantoiseen hallituksen esitykseen esitetään tehtäviksi hyvin merkittäviä ja esityksen perusratkaisuihin olennaisesti vaikuttavia muutoksia, asian valmistelu osoitetaan valtioneuvoston tehtäväksi. Hallitus voi tällöin antaa asiasta joko kokonaan uuden esityksen tai perustuslain 71 §:ssä tarkoitetun täydentävän esityksen.
Arvioidessaan Sipilän hallituksen sote-esitystä perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotuksen voimaantuloaikataulu oli liian tiukka ja palveluiden saatavuus voi vaaraantua. Valiokunta oli huolissaan myös tietojärjestelmien toimivuudesta. Valiokunta katsoi, että perustuslaki edellytti uudistuksen voimaantulon lykkäämistä vaiheistamalla.
Nyt käsittelyssä olevasta sote-esityksestä valiokunta totesi: ”Vaikka nyt ehdotetun uudistuksen toimeenpanoon ei sisälly viime vaalikaudella rauenneeseen esitykseen rinnastuvia riskitekijöitä, on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunnan on sote-mietinnössään osoitettava, että hyvinvointialueilla on 2023 täydet valmiudet häiriöttömien terveyspalveluiden tarjoamiseksi ja että myös tietojärjestelmät ovat ongelmattomina käyttövalmiit tuolloin. Jos sote-valiokunnan valmistelu ja todistelu ei tältä osin ole riittävä, on puhemiehen pyydettävä perustuslakivaliokunnan arviointia ja lausuntoa (kuten tiedustelulakien käsittelyssä), voidaanko uudistusta viedä eteenpäin ehdotetussa aikataulussa.
