Keskustan ex-puheenjohtaja Paavo Väyrynen muistuttaa Juha Sipilän (kesk.) vaatineen kansanäänestystä EU:n yhteisestä velasta.
Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa kesäkuussa 2012. Paavo Väyrynen muistuttaa blogissaan Ylen uutisoineen puoluekokousta edeltäneestä Politiikan toimittajien aamiaistapahtumasta, että kaikki puheenjohtajaehdokkaat eli Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja hän itse ”ovat valmiita irrottamaan Suomen eurosta, jos niin sanotut eurobondit toteutetaan” (Yle Uutiset 5.6.2012).
– Valintansa jälkeen Juha Sipilä toisti kantansa, että Suomessa tulee järjestää kansanäänestys, jos maamme on siirtymässä euromaiden yhteiseen velkaan. Hän sanoi olevan selvää, että ”suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään” (Savon Sanomat 21.6.2012).
– Euroopan parlamentin vaaleihin valmistauduttaessa keväällä 2014 Juha Sipilä painotti, että keskusta vastustaa eurobondeja eli yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä (Helsingin Sanomat 14.4.2014), Väyrynen jatkaa.
Hänen mukaansa eurovaalien edellä Sipilä vastusti muutoinkin vahvoin sanankääntein EU:n kehittämistä velkaunioniksi ja liittovaltioksi.
– Helmikuun alussa 2014 Sipilä vaati Kaleva-lehden haastattelussa, että Suomessa pitää järjestää kansanäänestys jopa EU:sta eroamisesta, jos unioni siirtyy liittovaltion suuntaan.
Niin ikään Väyrynen muistuttaa, että eurovaalien jälkeen pidetyssä keskustan Turun puoluekokouksessa hyväksyttiin uudistusohjelma, jossa otettiin selkeä kielteinen kanta velkaunioniin ja liittovaltioon: ”Keskustalle Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö. Emme hyväksy liittovaltiokehitystä.”
Paavo Väyrynen katsoo, että vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen keskustan poliittinen linja muuttui. Tämä koski myös Eurooppa-politiikkaa.
– Juha Sipilän johtama hallitus hyväksyi ensi töikseen euroalueen jäsenmaiden taloudellisen yhteisvastuun lisäämisen. Suomi lähti tukemaan Kreikan kolmatta tukipakettia, jolla estettiin Grexit, eli maan eroaminen euroalueesta.
Väyrysen mielestä nyt käsiteltävänä oleva EU:n elvytysrahasto on huima askel sen täydellisen talousliiton toteuttamisessa, jonka unionin toimielinten puheenjohtajat kesäkuussa 2015 lanseerasivat.
– Kysymys on paljon enemmästä kuin vain eurobondeista ja yhteisistä veloista. Koronakriisiä pyritään käyttämään verukkeena tämän syvällekäyvän muutoksen toteuttamiseen, hän kirjoittaa.
Paavo Väyrynen toteaa, että Suomessa elvytysrahastoa on markkinoitu sillä, että meidän vastuumme on saatu rajatuiksi. Käytännössä ne voivat kuitenkin jo tässä yhteydessä kaksinkertaistua.
– Lisäksi tulee (Ranskan presidentti Emanuel) Macronin vihjaamia uusia velkapaketteja nyt, kun aikaisempi periaate saadaan rikotuksi.
– Yhteistä velkaa käytetään mittavaan varainsiirtoon jäsenmaiden kesken. Sen maksamiseen aiotaan käyttää myös EU:n keräämiä veroja, jotka tähän mennessä on tiukasti torjuttu. Tämä on vastoin EU:n perussopimusta, ja Suomen osallistuminen tähän olisi vastoin omaa perustuslakiamme, Väyrynen toteaa.
Hänen mukaansa keskusta on nyt ratkaisijan paikalla.
– Elvytysrahasto tulee käsitellä eduskunnassa perustuslain säätämisen järjestyksessä. Se ei voi mitenkään riittää, että elvytysväline hyväksyttäisiin vain 2/3 enemmistöllä. Lisäksi tarvittaisiin ehdottomasti neuvoa-antava kansanäänestys. Tälle vaatimukselle keskustan Oulun puoluekokouksen tulee antaa täysi tukensa, Paavo Väyrynen vaatii.
