Palkansaajien tutkimuslaitoksessa on kiinnitetty huomiota työllisyyden erilaiseen kehitykseen eri ikäryhmissä.
– Työllisyys on kasvanut eniten nuorissa ja ikääntyvissä ikäryhmissä, kun taas parhaimmassa työiässä olevien keskuudessa työllisyyskehitys on ollut maltillisempaa tain jopa negatiivista, kertoi tutkija Terhi Maczulskij PT:n suhdanne-ennusteen julkistamistilaisuudessa tiistaina.
Tämä yllättävä ilmiö ei hänen mukaansa koske vain 2010-lukua, vaan se on jatkunut jo pitkään.
Työvoiman ulkopuolelta on siirrytty työllisyyteen erityisesti nuorten ja ikääntyvien ryhmissä. Nuorten työllisyystilanne on Maczulskijin mukaan hyvin pitkälti suhdanneriippuvaista eli noususuhdanteen aikaan opiskelijoita haetaan töihin suoraan koulun penkiltä.
Nuoria miehiä on työllistynyt muun muassa rakentamisen toimialoille. Naiset ovat puolestaan työllistyneet miehiä todennäköisemmin osa-aikatöihin.
Ikäääntyvien työllisyysaste on nyt ennätyslukemissa, ja siihen voi Maczulskijin mukaan löytyä monia selityksiä. Monet ikääntyvät työllistyvät omatoimisesti tai osa-aikatyöhön ja pätkätöihin. Ikääntyvien työllisyyden kasvua voidaan selittää myös työkyvyttömyyseläkkeen vähenemisellä ja eläkeuudistuksilla.
Samaan aikaan kuitenkin 25-44 vuotiaita ihmisiä katoaa jollain tavalla työmarkkinoilta.
– Työvoiman ulkopuolella olevien miesten osuus on kasvanut viimeisen kahdeksan vuoden aikana ja se nimenomaan koskee näitä parhaassa työiässä olevia miehiä, Maczulskij totesi.
Ilmiö on jatkunut hänen mukaansa jo pitkään, ja heidän osuutensa on tuplaantunut viimeisen 20 vuoden aikana.
OECD:n tilastojen mukaan samankaltaista kehitystä on havaittu myös Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Yhdysvalloissakin on keskusteltu samasta ilmiöstä, ja sikäläisen selvityksen mukaan syrjäytyneet ovat usein alhaisen koulutustason miehiä, joista jopa puolella on erilaisia riippuvuuksia kuten kipulääkkeiden käyttöä. Myös ammattirakenteiden muutos selittää Yhdysvalloissa syrjäytymistä, kun rutiinitöistä työttömäksi jäänyt ajautuu työkyvyttömyyteen ja päihteiden käyttöön, minkä jälkeen paluu takaisin työmarkkinoille on todella vaikeaa.
Suomessa tätä kehitystä ei ole vielä toistaiseksi tutkittu tarkemmin.
– Jotta voidaan antaa työmarkkinapoliittisia suosituksia, pitää tietää syrjäytymisen syyt tarkasti, Maczulskij muistutti.
Hänen mukaansa pitäisi tutkia muun muassa sitä, mikä on syrjäytyneiden koulutus, mistä ammateista ja miltä alueilta siirrytty työvoiman ulkopuolella. Pitäisi myös selvittää, kuinka moni on ulosotossa, sillä sekin voi vaikuttaa työn tarjontaan.
– Ilmiön selvittämiseksi vaaditaan paljon aikaa ja tutkijaresursseja, hän painotti.
