Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet, selviää sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan tiedotteesta.
Nyt julkaistut tulokset ovat osin alustavia. Perustulokokeilun työllisyysvaikutusten tutkimus perustuu ensimmäisen kokeiluvuoden rekisteritietoihin. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten jälkimmäistä kokeiluvuotta koskevat tulokset julkaistaan alkuvuonna 2020.
– Rekisteriaineiston vuositason tarkastelun perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen.
Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla. Työssäolopäiviä oli perustuloa saaneilla vuoden aikana keskimäärin 49,64, vertailuryhmään kuuluneilla puolestaan 49,25.
Palkka- ja yrittäjätuloa saaneiden osuus oli perustuloa saaneilla noin prosenttiyksikön verran suurempi kuin vertailuryhmässä (43,70 prosenttia ja 42,85 prosenttia). Sen sijaan palkka- ja yrittäjätulojen määrä oli perustuloa saaneilla keskimäärin 21 euroa pienempi (4[nbsp]230 euroa ja 4[nbsp]251 euroa).
Hyvinvoinnin koettiin parantuneen
Kyselytutkimuksen mukaan perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet.
Perustuloa saaneista terveytensä koki hyväksi tai erittäin hyväksi 55 prosenttia ja vertailuryhmästä 46 prosenttia. Stressiä koki melko paljon tai erittäin paljon perustuloa saaneista 17 prosenttia ja vertailuryhmästä 25 prosenttia.
– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.
Perustulon saajat luottivat vahvemmin myös omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Lisäksi he kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa ja arvioivat vertailuryhmään kuuluneita useammin, että perustulo helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittäjäksi ryhtymistä.
– Rekisteri- ja kyselytutkimuksen tulokset eivät ole keskenään ristiriidassa. Perustulo voi vaikuttaa myönteisesti saajan hyvinvointiin, vaikka se ei lyhyellä aikavälillä edistäisikään hänen työllistymistään, Ylikännö toteaa.
Perustulokokeilu
Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018.
Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana. Seuraavat tulokset valmistuvat huhtikuussa 2019.
– Kokeilun todelliset vaikutukset selviävät luotettavasti vasta sitten, kun kaikki kootut aineistot on analysoitu ottaen huomioon kokeilua rajoittaneet reunaehdot. Sen jälkeen voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla voisi Suomessa olla, toteaa tutkimushankkeen tieteellinen johtaja, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas.
